Jose’ Manuel Barossa puhuu
rohkeasti kasallisvaltioiden federaatiosta. Kun puolestaan Olli Rehn välttelee kiellettyjä ilmaisuja. Politiikassa se vain kalskahtaa
kamalalta. Peloteltu sillä on eikä kukaan huomaa, kun todellinen päätösvalta on
karannut kauas ihan ilman ”avoimuutta ja julkisuutta”. Markkinat määräävät,
sitä pidetään luonnon lakina. Ja ne jotka yrittävät löytää keinoja Esimerkiksi
EU:n avulla saada kansalaisten ääni vähän kuulumaan, tulevat haukutuiksi ties
miksi populistisessa ryöpytyksessä. kansallisuusmileisyys senkin kasvaa ja
siihen itä liittyy vaaroja, kuten historia on opetaanut.
Pankkiunionia Erkki
Liikanen pitää merkittävänä askeleena kriisin hallinnassa Sixten Korkman arvio vaikutukset riittämättömiksi.
Raimo Sailas on huolissaan budjettivallan
puolesta ja muistelee, että 1990 luvun lama nyt ehdotetuilla säännöillä olisi
ollut vielä hirveämpää. Hän haluaa, että keskusteltaisiin kunnolla valinnoista,
joita ollaan tekemässä. Demokraatti sieltä unilukkarin sisältä löytyy.
Nordea
ei halua maksaa muiden laskuja. Se on sellaista tyhmää ylpeyttä, joka on
pankkiväelle ja varsinkin pankin hallituksen puheenjohtajalle tyypillistä.
Saksan perustuslakituomioistuin on puhunut. Päätös oli ennakoitu
niin kutsuttu ainoa mahdollinen. Saksa on tietenkin ratkaisijan roolissa niin monessa
kohdassa ja suhteessa. Saksasta puheen olleen tulee mieleen vanha
arvosalomainen kysymys, voiko koko kansaa pettää koko ajan. Ja vähän siltä
näyttää, jos on uskominen Gavyn Daviesiä, joka näkee FT:ssä , että Angela Merkel uskoo löytäneensä oikean strategian voittaa seuraavat
vaalit. Strategian palaset loksahtavat paikoilleen kun Perustuslakituomioistuin
on hyväksynyt EVM (Euroopan Vakaus Mekanismin) perustuslain mukaisena. Samaan aikaan Merkel on antanut tukensa EKP:n
päätöksille rahoittaa kriisimaita rajoittamattomasti Bundespankin
vastustuksesta huolimatta. Eli käytännössä hän on sallinut EKP:n kautta sen
mitä EVM:n perustamisen yhteydessä hän Saksa ja myös Suomi vastusti.
Taktiikka näyttää siten purevan ainakin Daviesin mielestä tuomioistuimen
lisäksi äänestäjiin. Ja mikä parasta tällä tavalla ei pelkästään pelasteta
euroaluetta vaan ennen kaikkea saksalaiset kehuu liittopäivillä Angela Merkel
yksilöimättä tarkoittavansa vaikeuksissa olevia etelän maihin sijoittaneita
yksityiset tahoja. Davies on pannut muuten merkille, ettei saksalaisten omaa intressiä
ei ole käytetty perusteluna politiikalle, vaan koko ajan on puhuttu
toivottomien eteläisten maiden kuriin panemisesta. Ei siten ihan rehellistä.
Mutta näin ollen Davies vakuutta ettei Saksa ainakaan ennen vaaleja tule
vetämään mattoa euroalueen alta. Arvio tuntuu uskottavalta, se perustuu
sittenkin omaan etuun.
Hollannissa tapahtui toivottu ihme. populismi ei en” purrut ja vastoin odotuksia sosiaalidemokratia eteni ja nyt Hollanti on vakaasti taas paikoillaan. Toivotaan, että liberaalit ja työväenpuolue löytävät yhteisen linja. Eurooppa tarvitsee viisasta vakautta
