Merkittävvä on, että edellisten risteilijöiden päätökset hoitanut Mauri Pekkarinen, kesk kannattaa valtion omistusta telakkateollisuuden pelastamiseksi. Sillä tavalla. taas vasemmalta ohi. Politiikka näyttää olevan tahdon asia muille, mutta ei meille.
- Ei Ranskassa ole säännösten
vastaisesti ole toimittu, sanoi Martin Saarikangas aamu TV:ssä. Hän kertoo
tuntevansa telakan ja päättäjät siellä. Hän ei usko suomalaisten alihankkijoiden
mahdollisuuksiin Ranskassa. – liian kovat paikalliset kilpailijat.
Pientä armoa Masa antoi ministereille, kun hän ymmärsi, että
menneiltä ajoilta on pelkoa aiheuttavia kokemuksia Valco asian yhteydessä jopa pääministeriä
uhattiin oikeudella. Sitä hän ei sanonut, niin oli myös käydä Wärtsilä
meriteollisuuden konkurssin yhteydessä.
- Toisaalta hän muisti, että mm:ssa Nesteen perustamiseen liittyi suuria
riskejä, mutta teollisuuspolitiikassa on uskallettava, jos meinataan pärjätä.
Saarikangas näyttäsi ymmärtävän valtion omistusta, vaikkei sitä suoraan
sanonutkaan.
TUI rahoitus on nopeasti saatava kuntoon, sillä risteilijätyyppiset laivat ovat
mahdollisuutemme eivätkä yksinkertaisemmat tuotteet kuten rahtilaivat tai
tankkerit, joita aiotaan rakentaa
pohjoisia olosuhteita varten. Sen sijaan erikoisaluksia voidaan sinne saada
vanahan jäänsärkijäosaamisen seurauksena. Mutta se ei riitä Turulle. Jos
rakentamine loppuu, häviää myös tuotekehitys ja alihankkijoista 2/3 osaa on
telakasta riippuvaisia.
- Masa kehui, että telakkaa oli 1990-luvulla Suomen kannattavin. Vuoden 2008 jälkeen
on menetetty kilpailukykyä, kun työkustannukset ovat 20 prosenttia Saksaa ja 15
prosenttia Ruotsia kalliimmat. Korealaiset ovat kuitenkin tuoneet hänen tietojen
mukaan uutta tehokkuutta Turkuun, joten
hän uskoo RCL.n voitolliseen kalkyyliin, sillä ny valmistuva Viking Grace on
tehty kannattavasti.
Siperian sijasta olisi katsottava Amerikkaan.
Mietittävää meillä on. Kannattaisi katsoa USA:n suuntaan ja
miksei Ruotsiinkin. Teollisuuden renessanssia eletään kehittyneillä jenkkimarkkinoilla. Toiminnan ulossiirtymine on loppunut ja
teollisuus palaa USA:han. Siellä tehdään yksinkertaisia tuotteita kuten
jääkaappeja ja kodinkoneita. USA:n palkat ovat enää neljä kertaa korkeammat
kuin Kiinassa, kun ne vielä vuonna 2000 olivat 22-kertaiset.
Ruotsin menestystä on ihasteltu, mutta USA onkin mestari kuten kuvasta näkyy.
Mielenkiintoista.
Tämä ei ole liuskekaasun ansiota. Siitä on olut hyötyä öljynjalostukseen ja paperiteollisuudelle,
mutta ei näille tavanomaisille aloille.
Suomen kannattaa olla tarkkana ja on syytä muistaa, että USA uskalsi pelastaa
autoteollisuutensa, joka nyt pärjää. Taisi teollisuuden uusi nousu olla yksi
tärkeimmistä Barack Obaman uudelleen valinnan perusteista. Siitä ei ole vaan meillä puhuttu niin paljon,
kuin aihetta olisi.