Vapaaehtoista pakkoa yritetään valtionosuuksilla

Valtionosuusjärjestelmän selvittäjän Rauman entisen kaupunginjohtajan  Arno
Miettisen ehdotuksissa on varmaan vilpitöntä yritystä yksinkertaistaa ja lisätä
kannustavuutta. Siellä on myös selvästi sisäänrakennettuja elementtejä joilla
selkeästi yritetään lisätä keskuskuntien valtionosuuksia, kun siirrytään
tulojentasauksen.
Liitteenä on Turun ja Naantalin keskinäinen  valtionosuuksien vertailu. Vuoden 2012
budjetin mukaan Turku saa 1.892 ja Naantali vastaavasti 912 euroa asukasta
kohden. Eli jos Naantalin ja Turun valtionosuudet olisivat samalla tasolla nousisi Naantalin tulot yli 18 miljoonaa euroa eli nykyinen alijäämä seitsemän (7)  miljoonaa euroa olisi pikkujuttu.. Mutta ikävä kyllä suunta on toinen.

Olen nimittäin  varma, vaikka sitä ei sanota, että ennen Miettisen ehdotuksen tekemistä on tehty laskelmia,
joissa on arvioitu vaikutuksia erityisesti esimerkiksi meidän seutumme kuntiin.
tavoitteesta ei ole epäilystäkään ja siihen saa vahvistuksen arvioimalle
alustavia esityksiä ja olenkin pistän lyhyen kommentin jokaisen ehdotuksen  

Alustava
linjaus: Tulojen
tasaukseen siirretään 0,5 – 1 mrd. euroa kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta.
Painopistettä siirretään tulojen tasaukseen, mutta pääpaino on edelleen
kustannuserojen tasauksessa.
Tasausraja nostetaan 100 %:iin. Tämän lisäksi tasausjärjestelmään sisällytetään kaksi muuta
uutta elementtiä. Ensinnäkin tasauslisä on 80 – 85 % kunnan laskennallisen verotulon ja
tasausrajan erotuksesta (ei 100 %:a kuten nykyisin). Tämä muutos lisää tasausjärjestelmän
kannustavuutta, koska kunnan veropohjan kasvu ei merkitse enää tasauksen täysimääräistä
pienenemistä tasausrajan alapuolella olevissa kunnissa. Toisaalta tasausrajan yläpuolella
tasausvähennysprosentti esitetään jatkossa liukuvaksi siten, että korkeamman
tulotason kunnissa
vähennysprosentti olisi korkeampi kuin esimerkiksi tasausrajan lähellä olevissa kunnissa.
Esitettävässä tulojen tasauksessa tasauslisäkuntia on 275 kpl ja
tasausvähennyskuntia 29 kpl.

tasausjärjestelmässä
kaikki kunnat yhtä lukuun ottamatta hyötyvät. Tämä edellyttää siis rahoituksen siirtämistä
kustannuksen tasauksesta tulojen tasaukseen, esimerkiksi tasasuuruisesti kaikilta kunnilta
euroa/asukas periaatteella. 

• Tarkoittanee
  todennäköisesti sitä, että Turku vapautettaisiin tasauksesta ja Naantalia ei,
  joten valtionosuuksien ero nousisi Turun hyväksi 100 €/as

Alustava
linjaus: Vieraskielisyys
painoa laskennallisissa kunnissa lisätään oleellisesti. Laskentaperusteena on jatkossa koko
vieraskielisen väestön määrä, ei esi- ja perusopetuksen ikäluokka kuten
aikaisemmin.

• Kaksikielisyydestä
  ja vieraskielisten osuudesta Turku saa tällä hetkellä 40 euroa asukasta kohden
  enemmän. Jos tätä merkittävästi lisätään voitaisiin ero kaksinkertaistaa.
  Turulle lisä osuutta +40 euroa/asukas

Alustava linjaus: THL
ja VATT selvittävät valtiovarainministeriön toimeksiannosta laskennallisen valtionosuusjärjestelmän
kannalta keskeiset ikäryhmien painot (hinnat) ja sairastavuustekijän kehittämisvaihtoehdot
uusimpien tilastotietojen mukaisina. Lopulliset tiedot tuloksista ovat
selvitysmiehen käytössä syyskuun aikana. 

• Tästä
  ei välttämättä tule Turulle lisäosuutta. Voi olla jopa toiseen suuntaan

Alustava
linjaus: Kuntien
panostukset infrastruktuuriin ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen
otetaan huomioon korvaamalla nykyinen taajamarakennelisä uudella kriteerillä, työpaikkaomavaraisuudella.
Monet keskuskuntien tekemät investoinnit hyödyntävät koko keskusseutua ja
laajemminkin. Uudella kriteerillä on myös työllisyyden parantamista kannustava vaikutus ja se
huomioi demografisten muutosten aiheuttamia vaikutuksia (työllisen vs.
työvoiman ulkopuolisen väestön alueellinen
sijoittuminen).

• Tässä on sitten kohta, josta emme
  voi mitään varmaa sanoa, mutta ottaen huomioon kokonaisuus ja se, että
  tasausjärjestelmässä kokonaisuudessaan olisi näitä ohjaavia tekijöitä ehkä yksi
  miljardi kahdeksasta. Joten arvioin, että ei tässä voida kuitenkaan 100
  euroa/asukas enemmän suosia.

Alustava
linjaus: Ammattikorkeakoulujen
rahoitukseen kuluva kustannuserä (900 milj. euroa) siirtyy valtion
kustannettavaksi, mikä edellyttää kuntien rahoitusosuuden lisäämistä (noin 0,5 mrd. euroa)
valtionosuusjärjestelmässä. Se toteutetaan lisäämällä kuntien
omarahoitusosuutta valtionosuusjärjestelmässä.

• Opetuksen ylläpitäjämallissa ero Turun ja
  Naantalin välillä on siis -641 euroa/asukas. Jos tämä otettaisiin
  täysimääräisesti huomioon, vähenisivät Turun valtionosuudet huomattavasti.  Kysymys tämän nettovaikutuksista saadaan
  sitten selville, kun tiedämme kuinka paljon Turun kustannukset tähän osaan
  ovat. Jos ne ovat paljon valtionosuuksia suuremmat, silloin Turku tulee tästä
  hyötymään. Arvioidaan nyt, että tästäkin kohdasta Turku hyötyisi Naantaliin
  verrattuna +100 euroa asukasta kohden.

Kokonaisuudesta tehty karkea arvio olisi,
että Turun hyöty Naantaliin nähden olisi 340 euroa asukasta kohden enemmän. Eli
karkeasti arvioituna tämän ero umpeen kurominen vaatisi Naantalissa  kahden (2)
prosenttiyksikön veron korotusta.

Meidän kannattaisi käyttää – niin kuin viisasta olisi – kiinteistöveron korotusta,
voisimme ehkä kerätä yli 4.000 loma-asunnoilta lisää (siinä sivussa joutuvat
muut kiinteistön omistajat maksumiehiksi myös). 
Näin voisimme selvitä yhdellä prosenttiyksiköllä eli olisimme samalla
tasolla Turulle kaavaillun tulevan verotason kanssa.

Lainaan tässä lokakuussa aihetta koskeneen kirjoituksen loppuosan:

•  Nostan taas ties kuinka monenteen
  kertaan ratkaisevan kysymyksen: Miksi valtionvarainministeriö on niin
  innokas suurkuntiin?
  Olen useasti väittänyt eikä sitä ole kukaan kiistänyt, että perimiltään kyse on
  julkisen talouden alijäämän supistamisesta kuntien avulla. Verokilpailun
  poistaminen ja kuntien omaisuuden realisointi syrjäalueiden palvelujen
  karsimisen lisäksi on se cocktail, joka meille niin Turulle kuin muillekin
  tullaan juottamaan.
• Mietitään näitä näkökohtia, eikä hötkyillä. 
  ”Itselleen sika vahingon tekee kun ruuhen kattaa”, tulee mieleen näitä
  pakoliitosmaniaa potevien juttuja luettaessa. mr 15.10.2012 klo 7.00

Tämä on edelleen ajankohtainen näkökulma, sillä pitää nyt muistaa, että valtionosuusuudistuksen lähtökohtana on valtion ja kunnan välisten talosuhteitten neutraalisuu eli ei lisää eikä vähemmän tulonsiirtoja valtiolta tai kuten sivulauseessa sanotaan: Tarkoitus on pienentää valtion osuutta ja lisätä kuntien panostusta toivoen, että kunnat käyttävät verotusoikeuttaan.

Loppuhuomautus: Tässä esitetyt arviot ovat vain omia päätelmiä ja avioita. Toivon totisesti, että näkemykseni liian pessimistinen ja sanon, että tämän uudistuksen liittäminen kuntarakenne ja sote-sotkuihin ei todellakaan lisää luottamusta. Kyse ei ole siitä, etteikä Miettinen asia tuntisi, vaan siitä, että koko hullutuksessa unohtuvat kaikki hyvään hallinnon periaatteet: Selkeys, avoimuus, pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus.