Viime viikolla kirjoitin poliittisen keskustelun värikkyydestä:
- Olli Rehn, varmaankin yksi rauhallisimmista julkisuuden kasvoista on tullut ryöpytetyksi viime aikoina Paul Krugmanin
ja muutamien muiden toimesta. Hän on ruumiillistunut ankaran
talouspolitiikan lähettilääksi, joka syöksee Euroopan yhä syvemmälle
taantumaan ehkä lamaankin väittävät opponentit. FT:n Brysselin blogi on
täynnä vauhdikkaita kannanottoja.
Olli Rehhn vastaa tänään Hesarissa, että hän mielellään keskustelee vakavasti otettavien ekonomistien kanssa ja pitää Paul Krugmania enemmän eläintieteisiin keskittyvänä tiedemiehenä ja viittaa hänen käyttämään torakka vertaukseen.
Rehnin oman politiikan puolustus lähtee kysymyksestä, mistä rahat vaikeuksissa olevien maiden elvyttämiseen. Hyvä kysymys. Nimittäin euroalueen poliittinen päättäjät eivät sitä myönnä ainakaan ilman vakuuksia! Mitään eurobondeja ei siedetä. Jäljelle jää vain EKP, joka tekee sen hädän hetkellä pelastaakseen euron ja tehdäkseen sen, mihin poliittisessa vastuussa olevat eivät uskalla lähteä. (MR näkemys)
Kiitosta Rehniltä saa Jutta Urpilainen siitä, että hän on Rehnin mielestä tulossa hänen linjoilleen, kun arvostelee himoleikkaajia. Rehninistä on hienoa, että Suomessakin Saksan perässä kulkija maassa uskalletaan puhua nyt solidaarisuudesta!
Piikkihän se oli, eikä täysin väärä, sillä onhan siinä jotain kummalista, että Euroopassa ollaan tiukkana ja Suomessa sitä vastaan.