Jyri Hänninen, HS 16.32013 otsikolla Verovapaiden
osinkojen määrä kasvoi selvästi kirjoittaa aiheesta seuraavasti:
- Yritykset maksoivat vuonna 2011
verovapaita osinkoja 2,4 miljardia euroa. Työtulojen nostaminen osinkoina on
edelleen mahdollista lakimuutoksesta huolimatta.Yritysten
maksamien verovapaiden osinkojen määrä on kasvanut selvästi. Vuonna 2011
verovapaita osinkoja maksettiin 2,4 miljardia euroa, mikä on yli 200
miljoonaa enemmän kuin vuonna2010. - Osingolla tarkoitetaan yhtiöiden
omistajilleen jakamaa voitto-osuutta.Osinkojen verotusta uudistettiin
edellisellä hallituskaudella. Uudistuksen tarkoitus oli tiukentaa osinkojen verotusta ja estää niin
sanottujen työperäisten osinkojen nostaminen.
Verohallinnon tilastojen
perusteella uudistus ei siis johtanut toivottuihin tuloksiin.Yhteensä osinkotuloja nostettiin
vuonna 2011 yli neljä miljardia euroa. Summa kasvoi vuoteen 2010 verrattuna 13,8 prosentilla. - Verovapaiden osinkojen saajia on Suomessa lähes miljoona. Tilastokeskuksen
tekemän analyysin mukaan valtaosa eli jopa 80
prosenttia verovapaista osinkotuloista menee suurituloisimpaan tulokymmenykseen
kuuluville suomalaisille. Valtaosa saa siis varsin vähän
verottomia osinkotuloja, ja kokonaispotista suurin osa lohkeaa niille,jotka saavat kymmeniä tuhansia euroja vuodessa osinkotuloja.
Taas kerran: Jos osingoista siis kaikista perittäisiin saman vero, kuin palkkatuloista kunnille, nousisivat kuntien verotulot yli 800 miljoona euroa. Se raha olisi tarpeeseen ja maksajat pystyisivät ja heidän pitäisi oikeuden ja kohtuuden mukaan osallistua yhteiskunnan kustannuksiin.
Mutta kuten tiedämme tullaan taas väittämään, että tämä vaikeuttaa yrittämistä ja heikentää työllisyyttä. katsokaa kuvioista miten pienen määrän muodostavat yrittäjät.
Ja toinen näkökohta, että edunsaajien joukossa on paljon edunsaajia, tavallisia tallaajia. Ei heiltä pidä tätä etua viedä.Jos verovapaan raja olisi vaikka 1.000 euroa, ei veron määrä paljoa vähenisi sen sijaan verotettavien joukko pienenisi oleellisesti.