Hallituksen
kehysriihi päättyi ja ensitietojen perusteella esitin kommenttina, että hyvä
kun ei leikattu liikaa. Näin näyttävät ekonomistitkin ajattelevan eli kaikki niin palkansaajien, viljelijöiden kuin elinkeinoelämänkin tutkimuslaitokselta saatiin hyväksyminen. Hyvä näin.
Sosiaali- ja terveys ja kuntarakenne jäi epäselväksi.
Ainakin omasta
mielestäni monen monta kysymysmerkkiä jäi vaille vastausta. Idea näyttää olevan, että sairaanhoitopiirit
siirretään keskuskuntien kontolle ja kuten pääministeri Jyrki Katainen
totesi: Erikoissairaanhoidon rakenneta ei pirstaloida. Tämä luo edellytykset
kuntaliitoksille, muistutti Katainen lopuksi.
Suomeksi sanottuna Turku ottaa hoitaakseen Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin
ehkä vähän siihen malliin kuin pelastuslaitoskin on organisoitu. Jos tämä
tarkoittaa, että Japi Rosenlöfin tapainen asian hallitseva luottamushenkilö
hoitaa homman, niin voi tästä jotain tullakin.
Meidän naantalilaisten kannalta ratkaisevinta
on se, mitä tehtäviä voidaan jättää 20.000 kunnille. Eli nykyisen kaltainen
työnjako omine terveyskeskuksineen olisi siedettävä ratkaisu. Tärkeää on, ettei
tällä Troijan hevosella tuoda pääministerin tavoitetta kuntaliitoksista
sisään.
Kuntarakenteen kehittämisen aikataulua
vähän venytettiin, Siinä on pieni vaikkei
riittävä järjen pilkahdus.
Yritysverotus
on nyt kilpailukykyinen ja kaikki joutuvat verolle
Esteet suomalaisten yritysten menestykselle on
poistettu. Työpaikkoja tässä odotellaan. Yritysjohtajat ja varsinkin työnantajajärjestöt
ovat kuitenkin vähän entisen sian kaltaisia. ”ellei ole
maa jäässä on kärsä kipeä” eli aina syy
jossakin muissa kuin omissa toimissa. Tutkimukset
osoittavat, että varsinainen kilpailukyvyn este on yritysten johto, mitä sille
sitten voidaan tehdä, on omistajien velvollisuuksiin kuuluva tehtävä.
Nyt on sitten näytön paikka, kuten Jutta
Urpilainen totesi.
Aina on tapana väittää niin USA:ssa kuin meilläkin, että veron alentamien lisää verotettavaa määrä. Nyt jopa arvioidaan , että puolet 900 miljoonan menetyksistä tulisi yritysten aktiivisuuden kautta puolet eli 450 miljoonaa takaisin. Siihen mene aikaa ja me Naantalissa joudumme entisestään vähentämään ensi vuoden veroarvioita yli miljoonalla eurolla.
Jouni Backman puolestaan tuntui olevan hyväuskoinen; yhteisöveron menetyksiä
voitaisiin saada myös vähennyksiä karsimalla. Laaja veropohjaa kuulostaa hyvältä ja
siitä aika usein puhutaan. Tosin kokemus kertoo, että lukkoon lyömättömiä päätöksiä on syytä pelätä, sillä yrityslobbarit saavat liian usein pukinsorkkansa sisälle, eikä ideaalinen malli sitten toimikaan
käytännössä. Seurataan!
Mitä tämä
tuo palkansaajalle.
Kysyttiin aamutelkkarissa ja Backman vastasi, että kyse ei olutkaan tästä
vaan velkaantumisen rajaamisessa. Jutta
Urpilainen oli tyytyväinen, ettei sosiaaliturvasta leikata eli pienituloisten
asemaa ei heikennetä. Petteri Orpon
muistutti kotitalousvähennyksen
korottamisesta hyötyvät palkansaajat.
Riihessä päätettiin asettaa kaikki osingot
verolle.
- Tämä on oikeudenmukaisuusteko, joka myös paikkaa yhteisöveron laskun
jättämää aukkoa valtiontaloudessa. Verovapaita osinkoja ei tässä maassa enää
makseta. SDP:n tiedote.
Mistä sitten on kysymys?
0-vero muuttuu 7.5 -8
prosentiksi, joten kaikkia verotetaan vähän. Erikoiskohtelun mukainen alempi
vero on jatkossa yrityksen omasta pääomasta 8
prosentti nykyisen 9 prosentin sijasta.
Eli esimerkiksi yrityksessä jossa omia
pääomia on 500.000 euroa, olisi alennettu veropohja 8 prosenttia eli 40.000 ja siitä
maksettaisiin 7.5 prosenttia eli 3.000 euroa. Nykyisin lain mukaan veroton
määrä olisi 45.000 euroa verottamana, nyt ”vain” 37.000 euroa. Kiristystä 8.000
euroa.
Ihmettelevä kysymys on varmaan monen mielessä: Miksi yrittäjäjärjestöt ovat ovat tyytyväisiä.
- Ensinnäkin tietenkin 4.5
prosentin yhteisöveroalennus jättää yrityksiin rahaa, - toiseksi 60.000 euron maksimi
verokatto poistuu eli rikkaimmat saavat entistä enemmän. - Ja kolmanneksi oman pääoman 8 prosentin rajan yli menevästä osasta menee vain
pääomaveron suuruinen 30 % eikä ansioveron esim.. 40 % suuruinen vero, kuten nyt on ollut. Eli
monien suurtuloisten kohdalla tilanne on parempi lievästä muodollisesta veron korotuksesta huolimatta. - Sen sijaan nettovaraton ja pienituloinen joutuisi ottaessaan pelkkänä osinkona maksamaan enemmän kuin palkansaaja. Mutta yrittäjällähän on mahdollisuus ottaa omat tulonsa palkkana. Joten tässäkään tapauksessa ei yrittäjä sittenkään joudu huonompaan tilanteeseen..
Ja sitten se, joka harmittaa ei vieläkään kunnille tulee mitään näiltä
vapaamatkustajilta.
