Naantalin
kaupunginhallitus valmistelee ehdotusta keskustan valmistuneen rakennemallin ja
keskustan arkkitehtikilpailun jatkoksi. Esitys on, että asemakaavoitusta ryhdyttäisiin
tekemään näiden asiakirjojen pohjalta. Uutta rakennemallia tai osayleiskaava ei
tarvita, todettiin hallinto-oikeuden Unikeon-korttelin päätöksen perusteella.
Hyvä näin, sillä onhan jo ehtinyt kulua viis vuotta rakennemallityön
käynnistymisestä eikä sekään riitä,
sillä asia on sitä ennen ollut valmistelussa pari vuotta, mutta kuntaliitoskuviot sotkivat
aikataulut ja etenemisen.
Nyt
arvioidaan taas kuluvan vuosia ennen rakentamiseen pääsyä. Kaavoittaminen
sinänsä ja asiaan kuuluvat valitukset ja toteuttaminen vievät aikansa. Liitteessä on ehdotus vaiheittain toteuttamisesta. Ensimmäinen vaihe on tärkein toteutuksen kannalta ja sitä on eniten selvitetty, joten nyt, jos
asiaan suhtauduttaisiin vakavasti, olisi keskityttävä miettimään
prosessin lyhentämistä. Arvelen, että ainoaksi keinoksi jäisi asian toteuttajan
pikainen valinta. Käytännössä se tarkoittaisi toteuttajien kilpailuttamista
asemakaavoituksen yhteydessä.
Ennuste ehdotukselle ei ole kokemuksen perusteella hyvä: Painavin syy on merkittävät opponentit, joiden yhtä osaa edustivat arvostetut seniorikansalaiset, jotka
valittivat Unikeon kaavasta ja toinen vähäisempi, mutta vaikea mentaalinen syy on se, että
Kokoomus ei ole tätä markkinataloudellista ideaa keksinyt.
Toteuttajan mukana olo olisi välttämätöntä taloudellisen realismin
aikaansaamiseksi alusta alkaen. Kaupungin asemakaavoitus tuottaa hienoja
suunnitelmia, mutta niiden toteuttamien voi olla hankalaa tai mahdotonta. Tässäkin
on tyypillinen tapaus, jossa parhaan tavoittelu on este hyvän toteutumisella.
Demokratia ja markkinat taitavat olla ristiriidassa tässä tapauksessa,
ajattelevat varmaankin monet, kuten tulemme huomaamaan. Mutta siitä ei ole
kysymys sittenkään, sillä Naantalin olemassaolon kannalta väkiluvun kasvattamien on ensisijainen yhteisesti hyväksytty tavoite, joten aikataulu on nyt yksi keskeisimmistä
tekijöistä.
Tässä tapauksessa on huomattava, että avointa ja demokraattista pohjatyötä on
tehty jo ainakin tarpeeksi, joten asemakaavan hyväksymisen arvioinnille on riittävät perusteet
rakennemalliprosessin ja arkkitehtuurikilpailun tuloksien perusteella. Ja sitten vielä se
tärkeä seikka, ettei mitään asemakaavaa voida hyväksyä ilman valtuuston enemmistön tahtoa, joten
kyllä siinä on demokratialla on viimeinen sana sanottavanaan.
