Eri suuntiin on meillä retki…

  • (Kuntaliitto
    tiedottaa 2.5.2013) Kuntaliiton hallituksen mukaan sosiaali- ja
    terveydenhuollon palvelurakennetta pitäisi voida tarkastella myös muista kuin
    tiukoista väestömäärään perustuvista lähtökohdista.
  • Näitä ovat muun muassa
    alueen taloudellinen, väestöllinen ja henkilöstövoimavaroihin liittyvä
    palvelujen järjestämiskyky sekä olemassa olevat palvelujärjestelmät ja
    yhteistoiminta, todetaan liiton lausunnossa. Johtopäätöksenä on, että näistä
    syistä johtuen valtioneuvostolla pitäisi olla toimivalta myöntää poikkeuksia
    sote-alueita muodostettaessa.
  • ​Kuntaliiton hallitus antoi torstaina
    2.5.2013 yksimielisen lausunnon koskien sosiaali- ja terveydenhuollon
    palvelurakenneuudistusta. Lausuntopäätöksen taustalla on liiton huoli siitä,
    että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei etene samantahtisesti
    kuntarakennelain kanssa.
  • Liitto painottaa, että
    kunnilla on oltava tiedossaan rakennelain edellyttämän selvitystyön kannalta
    merkitykselliset sote-linjaukset.
  • Kuntaliitto on aiemmissa
    kannanotoissaan todennut, että niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin
    kuntarakenneuudistuksen lähtökohtana on oltava vahva peruskunta. Siellä missä
    tällaisia ei synny, tarvitaan hyvin tiivistä kuntien yhteistoimintaa.

Käytännön
järjen ääni alkaa pikku hiljaa kulua. Kuntaliiton tiedotteen voi lukea tästä
linkistä.
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2013/05/Sivut/vaestomaara-kriteeri-sote-uudistus.aspx

Hesarin
Sote-ryhmä sen sijaan on taas toisessa äärimmäisyydessä. Siellä on nimenomaan
lähtökohtana vain terveys ja vain terveys. HS:n soteryhmän esitys on alla olevan mukainen.
Alleviivaukset MR

1 Jär­jes­tä­mis­vas­tuu
so­siaa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­ta py­syy kun­nal­la, jos kun­tia on
15–25.

2 Jos kun­tia
on enem­män, jär­jes­tä­mis­vas­tuu on täs­sä vai­hees­sa ir­ro­tet­ta­va
kun­nis­ta
.

3 Jul­kis­ten
so­siaa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­vas­tuu ja ra­hoi­tus on
ol­ta­va yk­sis­sä kä­sis­sä mu­kaan lu­kien sai­raus­va­kuu­tus­kor­vauk­set,
Ke­la-kor­vauk­set yk­si­tyi­sis­tä lää­kä­ri­palk­kiois­ta se­kä tut­ki­muk­sis­ta
ja hoi­dois­ta, mat­ka­kor­vauk­set, kun­tou­tus ja mah­dol­li­ses­ti lää­ke­kor­vauk­set.

4 So­siaa­li­huol­lon
ja ter­vey­den­hoi­don in­teg­raa­tio on hy­vä ta­voi­te.

5 Ke­lan mak­sa­mia
päi­vä­ra­ho­ja pi­tää tar­kas­tel­la erik­seen, jot­ta hoi­ta­mi­sen no­peut­ta­mi­seen
kan­nus­tet­tai­siin.

Käytännön
kokemus ja yhdistetty maalis-työläisjärki sanoisi, että asetelma
olisi mietittävä uusiksi.

Sosiaali- ja terveystoimet yhdistetään vain kuntatasolla. Sen sijaan terveydenhuolto
organisoidaan hierarkkisesti valtio / asiantuntijajohtoiseksi toiminnaksi.
Laatikkoleikkinä tilanne näyttäisi alla olevan kaltaiselta. Tähän malliin voidaan – jos väkisin halutaan – liittää yksityinen terveydenhuolto tuottajana ihan kuten nykyisin jo käytännössä toimitaan.

Vastuu /
omistus

Toiminto

Hallinto

Valtio

ERVAT eli
Yliopistolliset
Keskussairaalat 5 kpl

Asiantuntija
hallinto
Muoto: Hallitus

Valtio /
Kunnat

Sairaanhoitopiiri
Erikoissairaanhoito

Hallinto
Valtion Asiantuntijat +
Paikalliset edustajat
Muoto: Hallitus

Kunnat

Terveyskeskukset
ja Sosiaalitoimi
Erikoissairaanhoidon tilaajina ja osamaksajina

Kuten
nykyisin

3.5.2013

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa