- Aikoinaan laamanni-nimitystä on käytetty suurvalta-ajan Ruotsissa toimineesta
korkeasta virkamiehestä, joka toimi maakunnan luottamusmiehenä. Sana laamanni
tulee muinaisruotsin sanasta laghman, joka tarkoitti kirjaimellisesti
lakimiestä. Laamannin tehtävänä oli esittää, selittää ja kehittää lakia sekä toimia
maakuntakäräjien puheenjohtajana. Myöhemmin laamanni oli vain virkapiirinsä
tuomari.
Suomessa laamannin
toiminnasta ensimmäinen merkintä on vuodelta 1324. Vuonna 1435 - Suomen
laamannikunta jaettiin kahteen pienempään laamannikuntaan, Etelä- ja
Pohja-Suomeen. Laamannikuntien raja kulki Aurajokea
pitkin. Laamanninvirkoja hoitivat usein käytännössä alilaamannit.[1] - Laamannien toimet ja laamanninoikeudet lakkautettiin vuonna 1868. Tämän jälkeen
nimitys laamanni oli käytössä ainoastaan ansioituneelle lakimiehelle
anomuksesta myönnettynä arvonimenä. - Vuoden 1993
alioikeusuudistuksessa laamanni tuli jälleen käyttöön myös virkanimikkeenä.
Laamanni korvasi alioikeuden päällikkötuomarin virkanimekkeenä vanhojen
kihlakunnanoikeuksien kihlakunnantuomarit sekä raastuvanoikeuksien
pormestarit.
Hovioikeudenlaamanni
on hovioikeuden osaston päällikkö. Wikipedia
Naantali on laamannipitoisin paikkakunta
Laamanniarvonimet ovat täällä
Varsinais-Suomessa keskittyneet tänne.Valtuustossakin on ollut yksi laamanni, nimittäin
Leo Laaksonen, joka syntyperäinen rymättyläläinen ja Naantalin Yhteiskouun kasvatti . Matti Vanto asuu tosin Raisiossa, mutta
oli pitkään Naantalin lakimiehenä on hänkin laamanni ja nyt sitten viimeksi
Rantakadun poika ja paluumuuttaja ja Asianajajaliiton puheenjohtajanakin ollut Matti Manner sai laamannin arvon nuorena alle 60-vuotiaana.
Tällä seudulla lienee vielä ainakin yksi raisiolaistaustainen laamanni
nimittäin Pauli Alankoja.
Virkalaamanneista tunnetuin on Eero Sutinen, joka toimi 70-vuotiaaksi asti Turun Seudun
Käräjäoikeuden laamannina. Hovioikeuden laamannejakin täällä on.
Mutta
arvonimilaamanneja meillä on suhteessa asukaslukuun varmasti eniten.
