Philip Stephens ehti
kirjoittaa kolumnin kasvun ja populismin välisestä kilpajuoksusta liitteen
kuvalla höystettynä. Hän ei tietenkään
tiennyt viime sunnuntaisesta Hesarissa Timo Soinin kirjeestä. Hän kirjoitti ja
kuvasi populismin keinoja mm:ssa seuraavasti:
- Italialla
on herra
Grillo; Ranskalla on Kansallinen rintama, Britannialla Ison-Britannian itsenäisyyspuolue, Suomessa Perussuomalaiset ja Kreikka fasistit.
Näitä yhdistää valmius valmius syyttää
ulkomaalaisia kansallisista epäkohdista ja kyky
muuntaa nuorten työttömyydestä
vihaksi poliittista järjestelmää kohtaan..
Timo
Soinin kirje kuuluu Stephensin kuvaaman sarjaan; siinä on kyse jälkimmäisestä
keinosta. Hän pyrkii antamaan kuvan epämääräisestä politiikasta. tarkoituksella
painotetaan terminologiaa eikä asiaa. Tietenkin ministereillämme on ollut ollut lapsellisena
tapana puhua vähän leveästi,laveasti ja komiasti, mutta ei sentään palturia, kuten Professori Timo Putkonen Ylen haastattelussa kertoo
- Rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta pitää viime päivien keskustelua Kreikka-sopimuksista sisäpolitiikkana.
Puttonen näkee keskustelun käsitekikkailuna, jolla yritetään ”sumuttaa varsinaista pihviä”.
– Koko vakuusjärjestely on tavattoman uniikki ja ainutlaatuinen. Nyt, kun sitä joudutaan poliittisesti käymään läpi, niin eihän tämä mustavalkoinen kysymys kaiken kaikkiaan ole. Tämä asia on juuri niin kuin se halutaan nähdä.
Puttosen mielestä on ollut jo pitkään selvää, että Suomen ja Kreikan välisessä sopimuksessa on kyse johdannaissopimuksesta.
– Tältä osin ihmettelen tätä viime päivien taas kerran julkisuuteen pulpahtanutta keskustelua, ikään kuin paljastusta, että on kysymys johdannaisista. Nähdäkseni tämä oli jo viime kesänä päivänselvää, Puttonen sanoo.
Professorin mielestä Suomen ja Kreikan välisestä sopimuksesta on perusteltua käyttää termiä vakuus. Hän vertaa tilannetta yritysmaailmaan, jossa vakuuksina käytetään yleisesti myös sopimusvakuuksia.
Timo Soini on
ryhtynyt kamppailuun tässä vaiheessa erityisesti Keskustan nousua vastaa ja hän
haluaa seuraavien vaalien eli EU Parlamenttivaalien teemoituksen kulkevan hänen
käsikirjoituksen mukaisesti. Perussuomalaiset vastaan muut. Ja kun veromaksajien eli puoluetukirahaa on
käytettävissä, niin mikä on mällätessä.
Tuleeko populismi kaatamaan näkyvissä olevat toivon pilkahdukset, kun vihdoinkin on valmiutta miettiä finanssikriisin hoidon sosiaalisia
seurauksia, jotka ovat aiheutuneet liiallisesta kiristyspolitiikka: Angela Merkel on
järjestämässä nuorten työttömyyden vastaista suurta tapahtumaa Berliiniin ja
meilläkin täti tiukan äänensävyt ovat pehmenneet. Välttämättömyydestä on tullut
hyvä.
- -Tai paremminkin tiukkuuden mestarit ovat taktisista syistä hellittäneet
hetkeksi, kun ne hyväksyvät kiristystavoitteiden venäyttämistä. Mitään nopeaa
apua ei näistä toimista tarvitse tulla, epäilee tänään FT:ssä Wolfgang Münchau.
Toivotaan, että Münchau hän on väärässä.
Tilanne
on hankala, kun uskottavuutta on niin vaikea saavuttaa, kun se niin moneen
kertaan on menetetty ennen muuta päättäjien saamattomuuden ja viivyttelyn seurauksena.
Eurovaalit taitavat olla enemmänkin sellaista yhteen
maaliin potkimista, kaikki vähän tönivät jopa pilkkanaan Euroopan parlamentin toimintaa pitäen. Viimeksi
perjantaina 31.5.2013 Turussa tohtorin hatun hakemassa ollut Erkki
Tuomioja vertasi EP:n päätöksiä teiniliiton julkilausumiksi. Kansan hymy
oli herkässä ja jokainen voi olla varma, mihin suuntaan puheet vaikuttavat.Sellaista Eurooppa tiedostus on.
Kasvun ja kärsivien työttömien asiasta ei välitä kukaan ei ainakaan täällä
erinomaisessa Suomessa, jossa lähes kaikista ongelmista syytetään EU:ta. Kuinka paljon paremmin meillä olikaan
1990-luvun alussa kun kärvistelimme itse oman markkamme kanssa finanssikriisissämme. Kansainvälistä
turvaakaan emme tarvitse, sillä itse me vaikeutemme voitamma, vain ripaus
talvisodanhenkeä ja taas olemme valtakunta ja muut ovat rajamaita.