Saksassa kiehuu Euroopan keskuspankin koron laskua ja
valtion lainapapereiden ostoa vastustivat Bundesbankin pääjohtajan lisäksi myös
Itävallan ja Hollannin pankkien pääjohtajat.
Suomen Erkki Liikasen nimeä ei
mainittu kapinallisten joukossa. Se on hyvä uutinen, ainakin joku suomalainen
ajattelee itsenäisesti ja kantaa vastuuta kokonaisuudesta.
Tästä jaosta ovat Saksassa saaneet vettä myllyihinsä euroa
vastustavat ekonomistit ja lehdet.
Tämä voi aiheuttaa suuren koalition muodostamiseen ongelmia. Samanaikaiset monien asiantuntevien ulkopuolisten puheet siitä, että tarvittaisiin
poliittista unionia euron säilyttämiseksi,
nostavat tulevasta linjan valinnasta huolta.
(FT 10.11.2013: Wolfgang
Münchau: The eurozone needs to get
inflation up) Euroalue tarvitsee
korkeampaa inflaatiota kirjoituksessa Münchau puolustaa EKP:n toimia
alentaa korkoa ja helpottaa rahoitusta. Hän lopettaa artikkelinsa:
- En odota pitkää negatiivin
inflaatio, mutta näen edessä pitkään
alle tavoitetaso ( 2%) inflaation yhdessä alhaisen talouskasvun kanssa ongelmaksi. Velan
ja bruttokansantuotteen suhde ei tulee
riittävän nopeasti alaspäin. Tämä edellyttää euroalueen jäsenvaltioiden suuria perusylijäämiä, joka puolestaan kääntää kasvua
alaspäin ja kohdistaa paineita hintojen
laskuun..
- Euroalueella ei tarvitse suoranaista deflaatio ongelmiin joutuakseen.
Jatkuvasti alhaiset inflaatioprosentit ovat riittävä ansa euroalueen noidankehään
joutumiselle. Tämän vuoksi EKP: n on ollut pakko toimia.
Viime viikolla Martin Wolf kirjoitti kurjista näkymistä vahvasti Saksaa sormella osoittaen, kuten oheinen kuva kertoo. Hän lopetti kolumninsa seuraavasti:
- Kärsimme hiipivän deflaatio puhkeamista, massa työttömyydestä, sisäisestä tasapainottomuudesta ja liiallinen riippuvuudesta
ulkoisen kysynnästä . Mutta kaikki tämä on hyväksyttävä tai tätä on pidettävä jopa
toivottavana moraalisesti – itse asiassa kyse on menestyksestä.
Miksi?
Selitykset ovat myyttejä: Kriisi johtui julkisen talouden väärinkäytöksistä eikä
vastuuttomasta rajojen ylitse suoritetuista rahoitustapahtumista; Julkista taloutta ei voi käyttää
kysynnän ohjaamiseen; Keskuspankkien valtion obligaatioiden ostot ovat askel kohti
hyperinflaatio; ja kilpailukyvyn tarkoitus on ulkoinen ylijäämiä, ei tarjonnan ja kysynnän
tasapainossa.
Nämä
myytit eivät ole vaarattomia – euroalueen tai maailman. Päinvastoin ne ovat
vaarassa pudottaa heikompien maiden
taloudet puolipysyvään taantumaan tai johtaa lopulta rahaliiton tuskaiseen hajoamiseen.
Tässä tapauksessa Eurooppa-projekti ei
tuottaisikaan vaurautta, vaan
köyhyyttä; ei kumppanuutta , vaan tuskaa. Tämä olisi
traaginen tarina
Pohjoisen ja etelän välillä. Mutta voidaanko se ratkaista kaikkien hyväksi yksipuolisesti. Voiko edes Saksa hyötyä itsekkäästä politiikastaan on kyseenalaista.
Suomi on olut Saksan uskollinen seuraaja niin monessa myös pahassa. Nyt olisi tärkeää, että pohjoisen suunnasta pystyttäisiin näkemään asioita vähän laajemmin. Taitaa olla liikaa vaadittu, mutta Erkki Liikanen on ollut oikealla linjalla. Pystymmekö tämän nykyisen hallituksen aikana myös poliittiseen käännökseen on suuri jokeri. Se vaatii päättäväisyyttä ja poliittista rohkeutta, mutta se olisi yritys viisaamman politiikan puolesta. Se ei olisi häpeä, vaikka siinä ei onnistuttaisikaan.
Ps. Asian kannalta mielenkiintoista on, miten tässä toimitaan ja miten hyväksytään Brysselin toimet, jos ja kun niitä tulee:
Olli Rehnin tilanne ei ole kovin helppo USA:n ja
Saksan välisessä talouspoliittisessa kiistassa Saksan liiallisista ylijäämistä
ja heikosta kasvusta. Tiedot osoittavat, että Saksan vaihtotaseen ylijäämä on ylittänyt 6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodesta 2007.” Kriittiseksi
tämä tulee sen vuoksi, että EU:n sääntöjen mukaan yli kuuden prosenttia ylijäämä saa vallita vain kolmen
vuoden ajan. Brysselin olisi pitänyt siis toimia aiheesta. Ja kaiken lisäksi Rehnin omat talousennusteet
juuri viime viikolta näyttävät, että ylijäämä menee yli 6 prosentin jatkossakin.
Tänä vuonna sen ennustetaan olevan 7 prosenttia ja sitten hitaasti laskien ensi
vuonna alaspäin 6,6 prosenttiin ja 6,4
prosenttiin vuonna 2015.Eli miten tähän reagoidaan.
