- Kaikkien Länsijohtajien neuvotteluja pienten Keski- tai Itä-Euroopan maiden kohtaloista
tapahtuvat katkerien historiallisten kokemusten varjossa: 1938
Münchenin sopimus ja 1945 Jaltan sopimus. München britit ja ranskalaiset suostuivat
Adolf Hitlerin vaatimukseen Tshekkoslovakian silpomisesta ilman, että Tšekin
hallitus olisi osallistunut keskusteluihin. Jaltalla britit ja amerikkalaiset tekivät
dealin Josef Stalin kanssa hyväksyen tosiasiallisesti Neuvostoliiton ylivallan
sodanjälkeisessä Puolassa ja muissa Venäjän miehittämissä maissa –
edelleenkään ilman niiden maiden, joita asia koski, neuvotteluihin
osallistumista,
Gideon Rachman FT 31.3.2014
Suomalaiset muistavat tietenkin elokuun 1939 Molotov Ribbentrop sopimuksen, jossa Suomi, Baltian ja puollikkaan Puolan kanssa liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin. Mutta sehän on pikkujuttu suurten silmissä.
Tilanne on vaikea. Krimin hyväksyminen tuntuu helpolta, mutta on periaatteessa vaarallista eikä sitäkään voi pitää hyväksyttävänä, että kahdenvälisesti sovitaan Ukrainan sisäisistä asioista.
Sotilaallinen uhka pois Ukrainan rajalta ja jos se ei toteudu, on sitten edettävä taloudellisiin pakotteisiin, sellaisiin jotka Putinin lähipiirissä tuntuu, näyttää olevan monen neuvo.
Mutta se onkin vaikea juttu, sillä koskeminen oligarkkien rahoihin kääntää rahavirrat Venäjälle takaisin ja se puolestaan voi helpottaa Venäjän tilannetta.
Ja kun kerran historiaa muistelemme, niin pidetään mielessä sekin, että mitä vaikeampaa on Venäjän kansan elämä ollut, sitä kovemmin he taistelivat Äiti-Venäjän ja sen rakkaan johtajan generalissimus Stalinin puolesta.
