Politiikkatori 2014

PolittiikatorintekijC3A4t2014

Kolmanne kerran politiikkaa Naantalin vanhalla torilla.
Avaus oli Jouni Mutasen, jota haastatteli tilaisuuden mahdollistanut Rannikkoseudun päätomittaja Raija Leppänen. Juontajan oli niin torellinen Markku Heikkilä ja yllätys vieras Unikeko vuosimallia 2002 asiantuntijaproffa Pentti Arajärvi veti sote-selvityksellään Förin äijänkin  vakavaksi.

Asiaa ja leppoisaa menoa oli yleispäätelmä.
Viestinnän asiantuntija   Kari Veijonen arvio tilaisuutta kirjoituksia palstalla.

Jouni Mutasen harkituista vastauksesta suurimmat suosionosoitukset
irtosivat uutisesta, että Naantalin muutto tapahtuu kuukauden päästä.
Mielenkiintoisia paikalliskysymyksiä esitettiin teltoilla: SDP kysyi NTY:n perustamisvuotta (1894) ja perussuomalaiset,
että kuka Unikeoista ei kastunut meressä. Oikea vastaus oli korjaamofilosofi Valtasen
Ante
, jota korkeasta iästä johtuen ei heitetty veteen. Itse veikkasin Pentti
Oskari Kangasta
, kun hän tuli kelluntapuvulla Ukko Pekasta.
Raimo Leino kommentoi:

  • Myöskään Raino Puottula ei kastunut meressä. Hän sanoi
    varanneensa meren silakoille ja kiemurtelee itse maissa. Moi

Koko kaaho omiaan kehuu, sanoo vanha paikallisviisaus. 

Mutta kun  aihetta sattuu olemaan, niin sanotaan, että ylpeyttä tunsimme
edustajiemme esitysten johdosta.
He eivät olleet päällimmäisiä päsmäreitä ja määrässä jäivät jälkeen, mutta asissa pysyttiin ja painotukset olivat harkittuja.

Toimituksen kommentti:

Kanervan Ike vertasi Suomen
itsenäistymisen aikaa ja Ukrainan nykytilanteeseen. Tietenkin sekasorto ja
uhrit yhdistävät. Mutta sen sijaan asetelma ontuu; Suomessa jako punaisiin ja
valkoisiin ei kulkenut alueellisesti eikä etnisesti. Se oli luokkasotaa.
Suomi oli ollut osa Venäjää ja täällä oli punaisten puolellakin pyrkimys päästä
emämaasta eroon eikä takaisin sen helmoihin, kuten itäisessä Ukrainan osassa näyttää
halu olevan.
Ihan asiallisesti ottaen on syytä muistaa, että Suomi ja Neuvostoliitto eivät
olleet edes sodassa. Venäläiset sotilaat tappelivat enemmän tai vähemmän
satunnaisesti punaisten joukoissa pyrkien ennen muuta takaisin Venäjälle.
Suomen kanasalaissota ja itsenäistyminen tapahtuivat I Maailmansodan lopun alun sekavassa
vaiheessa.
Nyt konflikti on erillinen, mutta kuitenkin monen keskeinen. ”Sodan” luonne on nykyaikaa välineiden osalta, mutta pohjimmiltaan samanlaine, tämänkin sodan ensimmäinen uhri on totuus.

28.7.2014

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa