Wolgang Münchau arvioi Euroalueen olevan suuremmassa
varassa kuin finanssikriisin pahimpina aikoina. Keinot puuttuvat. Ja siitä sitten seuraa monenlaista. Yhtenä vaarana on
poliittinen ”jytky”. Siitä on merkkeijä Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja
Kreikassa. Mutta syyt näyttävät hänen mielestään olevan taloudessa. Ja kolumninsa
lopussa toteaakin:
Mitä
rakenneuudistuksista? Emme saisi yliarvioida niiden vaikutusta. Saksan
ylistetty hyvinvointiin ja työhön liittyviä uudistukset ovat olleet
kilpailuasetelaman parantamista muita euromaita vastaan . Mutta kotimainen
kysyntä ei ole kasvanut. Sovellettuna euroalueeseen
kokonaisuutena niiden vaikutus olisi vielä pienempi, koska kaikki eivät voi
olla samanaikaisesti kilpailukykyisiä toisiaan vastaan.
Kaksi kuukautta sitten Draghin ehdotti
euroalueen toimia kolme suuntiin
samanaikaisesti – löysempää rahapolitiikkaa, julkisen sektorin investointeja ja rakenteellisia uudistuksia. Olen nimittänyt
tätä taloudessa tapahtuvaksi matto-pommitukseksi. Käytännön vastaus näyttää
enemmän talouden keveitä prikaateja..Kerrotut pettymykset eivät kerro lopullisesti
euroalueen epäonnistuneen. Mutta ne kerotavat, että maallinen pysähtyneisyys
on hyvin todennäköistä. Minulle tämä on todellinen epäonnistumisen mittari
Tästähän on kysymys ollut ja tässä hulun myllyssä on Suomi häärinyt arkkitehtina, opettajanakin, paavillisempana kuin paavi. Helenä Petäjistö Suomen Kuvalehden kolumnissaan puhui ylpeydestämme; emme edes huomaa muutoksia, vaan juutuimme Holannin kanssa jurputtamaan. Jutti Urpilaisen täti tiukaa nimitys oli kaunis kotimainen käännös.
Ajatelkaapa niitäkin tietoja, että Saksan koulut ja tiet ovat huonossa kunnossa ja vieläpä sitä, että heidän 250 hävittäjästään 150 ei ole toimintakunnossa. Kilpailukyvyn nostaminen voi onnistua pienelle kansantaloudelle, muttei suurelle. Ja jos taas kilpailukykyä ajatelleen, niin ei se pelkällä hinnalla tapahdu.
Tällä hetkelleä me jääräpäisesti (vrt piirikokous Sauvossa uutiseen), uskomme rakennemuutoksen voimaan ja siksi pitää sote-lait saada aikaan. Toisarvoista on sisältö. Olemme eksyksissä.
Määritelmä Segular stagnation (suora
käännös: maallinen pysähtyneisyys )Maallinen pysähtyneisyys on silloin, kun
markkinapohjaisen talouden
edellytykset oleva kasvu on vähäistä tai sitä ei ole olenkaan.
Normaalisti, kun tulot asukasta kohden pysyvät suhteellisen korkealla tasolla, seuraa
siitä, että se aikaan saa todennäköisesti pitkän aikavälin investointeja esimerkiksi infrastruktuuriin ja koulutukseen,
jotka ovat tarpeen ylläpitää tulevan talouskasvuaTällaisten investointien puute (ja siten myös taloudellisen kasvun puute) johtaa asukaskohtaisten tulojen vähenemisen
(ja näin ollen myös asukasta kohtaisten säästöjen laskuun). Alentunut
säästötaso johtaa alentuneeseen investointi tasoon ja talouskasvun loppumiseen – eli pysähtyneisyyteen.
Vapaassa taloudessa kuluttajien ennakoivat maallinen
pysähtyneisyyden ja ihmiset
siirtävät säästönsä enemmän houkuttelevimpiin kohteisiin ulkomaille. Tämä puolestaan johtaa kotimaan
valuutan devalvaatio, joka mahdollisesti lisätä vientiä, olettaen, että maalla
ole tavaroita tai palveluja, joita voidaan viedä.