Hieno uusi kevyenliikenteen väylä Kultarannan kouluta Rymättyläntien
alittaen on valmistunut. Runsaan kahden kilometrin uusi raitti kulkee
varsinaissuomalaisessa avarassa peltomaisemassa. Jotain nostalgista tulee mieleen ja
tuolla kulkiessa voi ymmärtää niitäkin, jotka eivät näitä näkymiä halua
muuttaa.
Alikulkuhanke kuului valtion elvytyspakettiin ja kaupunki on
tehnyt kevyenliikenteen väylästön samassa yhteydessä taustalla koululaisten
turvallinen pääsy uusilta asuinalueilta Kultarannan kouluun. Miljoonan (en jaksanut
tarkastaa) hanke on käyttäjää kohden Naantalin kalleimpia projekteja.
Ilo oli nähdä sauvakävelyryhmä käyttämässä uutta yhteyttä. Väylä onkin oivallinen
lisä ulkoilutarkoituksiin ja voisipa ajatella, että sillä voi turvallisesti
rullaluistella ja -hiihtää. Olen saanut kuulla, että pyörätuolilla liikkujille
väylä on oivallinen. Sähkökäyttöisellä Naantalista Isokylään pääsee tunnissa koko
ajan erillisellä kevyenliikenteen väylällä kulkien.
Alikulun varsinainen funktio on siis liikenneturvallisuus ja toissijainen
liikenteen sujuvuus.
Googlen kävelijälle antama suositus näkyy kuvassa.. Se
kertoo ja käytäntö osoitti, että polkupyöräilijät painelevat suorinta reittiä. Kuusi
pyöräilijää ajoi alikulun yli n. 10 minuutin pysähdykseni aikana. Liikenteen
sujuvuudelle ei hankkeesta taida olla juurikaan apua.
Hanke käynnistyi jo vuosia sitten, jolloin ajatuksena oli uuden koulurakennuksen
rakentaminen Rymättylän tien kaakkoispuolelle. Silloin oli kysymys Kultarannan
puolella asuvien koululaisten matkan turvaamisesta.
Naantali ei kieltäytynyt valtion rahan vastaanotosta, vaikka
pääperustelu olikin hankeen suunnitelmien valmius ja helppo toteutus. Liikenneturvallisuuden
kannalta olisi löytynyt parempia kustannus-hyötysuhdehankkeita esimerkiksi Rymättyläntien varteen aina Särkäsalmen sillalle asti
ulottuva yhteys, johon olisi voinut yhdistää Kultaranta Golf alueen turvallisen
kevyen liikenteen yhteyden halvemmalla. Mannerpuolella tiedämme, että valtion rahaa
tarvittaisiin välittömästi Luolalan liittymän ylikulun rakentamiseen.
Mutta hyvä, että julkinen sektori investoi. Johtoajatuksena oli nyt tekeminen ja
ehkäpä saamme perusteltua edellä mainitun Ukko Pekka – Särkänsalami yhteyden
tarpeellisuuden, kun saamme käyttökokemustietoja uuden investoinnin hyödyistä.
