Aloitetaan tällä vanhalla niin moneen yhteyteen sopivalla
viisaudella 1920 luvulta. Tuolloinen puoluesihteeri Taavi Tainio sanoi, että
puolue välttyy linjaristiriidoilta, kun toverit pysyvät erossa toistensa
vaimoista. Sukupuolet ja suhteet unohtaen tämä sopii moneen yhteyteen ja erityisesti
tähän aikaan enkä tarkoita kiitospäivää enkä ensimmäistä adventtia enkä Fidel Castroa.
Sivistynyt SD-eduskuntaryhmän jäsen Ilkka
Kantola kirjoittaa viikkoviestissään:
Mediasta on voinut
saada kuvan, että eduskuntaryhmän sisällä on hermostuneisuutta ja
levottomuutta. Siitä huolimatta kansanedustajien työskentely käy täydellä
teholla, kun kiireisintä aikaa parhaillaan eletään.
Ilkka puhuu eduskuntaryhmän Krista Kiuru
vastaan Piia Viinanen äänestyksestä ja ehkä jostakin muustakin. Hänen mainitsema
media on aiheesta kiinnostunut ja avaa ja ehkäpä värittääkin asiaa yhdeltä median
suorasukaisuudella.Teija Sutinen Hs 26.11.2016:
Valtakamppailuahan tämä on
raadollisimmillaan, ”normaalia kilvoittelua”, kuten Antti Lindtman
torstai-iltana kauniisti muotoili.Lindtman tukijoineen on kamppailun toisella puolella, mutta
vastapuolen koko kuvaa on vielä vaikea hahmottaa.
Se ainakin näkyy, että puheenjohtaja Antti Rinne ottaa etäisyyttä Eero
Heinäluomaan. Ryhmän tuoreen äänestystuloksen perusteella Rinteen tukijat ovat
löytäneet viimein jotain yhteistä niiden edustajien kanssa, jotka
loukkaantuivat entisen puheenjohtajan
Jutta Urpilaisen syrjäyttämisestä.
Mikään ei yhdistä kuin yhteinen vihollinen – mutta tämä voi jäädä
väliaikaiseksi, jos puheenjohtajakisa tästä vähitellen käynnistyy ja Rinne saa
haastajia.
25.11.2016 Juha Akkanen HS kolumnoi:
Politiikassa tunnetaan klassisesta kirjallisuudesta lainattu
käsite isänmurha: johtoasemaan haluavan on tehtävä riittävän selkeä pesäero
oppi-isäänsä. Yhä useampi demari on alkanut kaivata Lindtmanilta isänmurhaa.
Pelkona on, että jos puolueen johtoon nousee Lindtman, valtaa käyttääkin
Heinäluoma.
Heinäluoman maine vehkeilijänä on muutenkin legendaarinen. Keskusta ja kokoomus
pitävät Sdp:n jokaisen poliittisen operaation taustapiruna Heinäluomaa. Sama
työmarkkinoilla: Elinkeinoelämän keskusliitossa käytetään kiertoilmaisua
”Hakaniemi laajasti ottaen”, kun arvellaan Heinäluoman johtavan operaatiota
työmarkkinoilla.
Sekoilu ja huonoa julkisuuden hallintaa. Taustalla on
henkilöintrigit, kuten Taavi Tainio asian pelkistää. Eikä tästä puolueen kuva
kirkastu, kun erityisesti nyt
näyttäisi olevan niin, että kansalaiset, joita myös äänestäjiksi kutsutaan,
haluavat arvioida puolueita muillakin kuin luokkapohjalta eli samaistuminen
vain ay-liikkeeseen voi olla SDP:lle jopa haitta. Nyt polttopisteessä olevat henkilöt ovat taustaltaan leimallisesti etujärjestökasvatteja.
Hesarin 26.11.2016 vieraskynäpalstalla oli tutkijoiden Aki Koivulan ja
Ilkka Koirasen kirjoitus, josta seuraava lainaus:
Tuoreiden
väestöanalyysien perusteella tiedämme, että arvoihin ja elämäntyyleihin
liittyvät kysymykset vaikuttavat aiempaa enemmän puoluevalintaan. Se, että
perussuomalaisten ja vihreiden imagoa eivät rasita kytkökset perinteisiin
eturyhmiin, selittää osaltaan niitä kohtaan tunnettua kiinnostusta.
Nykypolitiikassa on helppoa erottautua arvojen ja asiakysymysten avulla. Näkyvä sitoutuminen taloudellisia tai
alueellisia etuja ajaviin ryhmiin näyttäisi olevan puolueille pikemminkin
rasite kuin etu.
Tämän hetkinen asetelama ei ole eduksi Antti
Lindtmanille ja sen sijaan Timo Harakan
ja Tytti Tuppuraisen osakkeita tämä nostaa. Timo ja Tytti ovat kasainvälisesti
suuntautuneita. Timo on ollut rohkeampi talouspoliittisissa linjauksissa
asettamalla puolueen hyväksymää EMU-alueen kiristyspolitiikkaa vastustavalle ja
työllisyyttä ja kasvua painottavalle kannalle.
Jos sitten puheenjohtajaa ajatellaan ja arvioidaan puoluekokousedustajien kannalta,
niin voi Timon tausta olla esteenä eli lyhyt puoleen jäsenyys ja toimittajan
tyyli.
Olisiko nyt Ilkka Kantola sekä pätevä, että sopiva.
Aivan aluksi totean, että tätä vaihtoehtoa ei ole esitetty eikä ainakaan itse
ehdokas ole esittänyt pienintäkään vihjettä tämä suuntaisiin haluihin.
Ilkka olisi nyt hyvin kokenut. Hän on ollut puolueen johdossa ja hänellä on
laaja-alainen tuntemus yhteiskunnasta. Ja mikä parasta: Ilkka jos kuka on arvo-poliitikko.
Ja kaikkein parasta on hänen johtajakokemus: Kuten tunnettua vaikeimmat organisaatio-
ja henkilöstöongelmat ovat pahinta laatua. Eli hänestä voisi olla
henkilönä riittävää sovittelevuutta sisällepäin ja kuitenkin uskottavuutta ulospäin.
Kuvassa kysytään Mitä yhteistä Antilla ja Ilkalla ja vastaus oli :Molempien vene talvehtii Naantalissa tarkemmin Rymättylässä. Onkó siis muutakain.
