Simon Kuper kirjoittaa tutkimukseta, jota on tehty Euroopassa. Siinä on selvitelty miten ja miksi viime aikaisissa vaaleissa. Ei sinänsä paljon uutta, mutta Simon Kuper on tiivistänyt löydöksistä ehdotuksia:
Uusi me
Valtavirran puolueiden voivat voittaa äänestäjiä takaisin.
Mutta he eivät voi tehdä teeskentelemällä, että näiden ihmisten suurin ongelma
on maahanmuutto. Populistit ovat omineet kyseisen
aiheen. Pakolaisvastaisuudella ei vanhat puolueet pysty saamaan pakkomielteisiä
maahan muuton vastustajia äänestäjikseen.
Vaan näiden puolueiden on kerrottava tarinan ”uusista meistä” , joka
sisältää köyhät ei-valkoiset ja köyhät valkoiset. on kannettava huolta ei niin hohdokkaista arkipäivän työväenluokan
ongelmista.
(Yhdistyneen kuningaskunnan Labour-puolueen johtajana Jeremy Corbyn näyttää
enemmän kiinnostuneen Venezuelasta ja Kuubassa)
Irti leikkauspolitiikasta
Valtavirran puolueiden
on tarjottaa julkista lasten päivähoitoa,
kunnollista asumista (erityisesti korkea maahanmuuton alueilla), korkeampaa vähimmäispalkkaa ja on lopettava
nolla tunnin työsopimukset sekä panostettava parempaan mielenterveyteen hoitoon jne. Tämän
seurauksena Euroopan maat saattavat
joutua keskeyttämään tiukan leikkauslinjan politiikan.
Luottamuksen palautus
Mutta tämä tarjous on vain uskottava jos valtapuolueet voi
palauttaa työväenluokan luottamus. Tämä edellyttää puhdistautumista eli ihmiset
eivät saa epäillä, että he toimivat ”epärehellisin keinoin”.
Super-rikkaat poliitikot Hillary Clinton
ja Tony Blair ovat lahjoja populismille. Puolueiden on nostettava
uusia ehdokkaita, jotka vakuuttavat, että he eivät jätä politiikkaa tehdäkseen rahaa lobbaamalla yrityksiä tai pankkeja
. Ihannetapauksessa osapuolet valitsevat johtajia, jotka ovat nuoria ja vielä turmeltumattomia
Ja ne tarjoavat ihmisille sananvaltaa omaa lähiympäristöä koskevissa asioissa.
Eliitin vastaisuus puree takaisin
Tämän vuoden vaalit on voitettu eliitin vastaisilla
tarinoilla. Fiksut valtapuolueet voivat käyttää
tätä metodia uusia hallitsijoita Donald
Trumpia ja Nigel Faragea vastaan.
Oikeaa analyysiä ja hyviä neuvoja. Selkeää arvio -mikä ei ole uusia – on se, että matkimalla populisteja esimerkiksi maahanmuuttoasioissa, ei ole saavutettavissa menestystä. Tämä on analoginen siihen, että SDP:ssä oli aikoinaan viehtymystä matkia kommunisteja; se oli tyhmää ja tuloksetonta. Samoin käy persujen perässä juokseville.
Mutta suurin ja vaikein kysymys on luottamus.
Se ei nimittäin synny pelkillä muodollisilla muutoksilla. Kaikessa pitää olla täysillä ja aidosti mukana. Johtajia valittaessa ei pelkkä kasvo , ei siisi ikä , sukupuoli ei koulutus. Vaan kyvyn ja tahdon arvioinnin perusteella tulee valintoja tehdä.