Kaupungin korkomenot (Tuloslaskelma / korkokulut) kohdassa olivat viime vuonna 486.000 euroa. Korkokuluihin oli varattu 400.000 euroa, joten on syntynyt 86.000 euron ylitys.
Selitykseksi kerrotaan:
Korkokulujen taso ylittyy, koska rahoittajat ovat korkosopimusten ehtojen
mukaan käyttäneet oikeuttaan vaatia sovittua kiinteää korkoa. Toinen sopimus
laukesi lokakuussa 2015 (2,3 % / 12 miljoonaa euroa) ja toinen lokakuussa 2016
(1,27 % / 10 miljoonaa euroa).
Näiden kahden pitkäaikaisen lainan yhteisarvoltaan 22 miljoonaa korkokulut ovat
vuodessa 127.000 + 276.000 = 403.000 euroa. Tämän vuoden talousarvioon on korkomenoihin
varattu 420.000, joten muiden velkojen 13 miljoonan korkomenot ovat 17.000,
josta laskennallisesti seuraa, että niiden korko on 0,13 prosenttia.
Jos näin on, niin kysymys kuuluu, miksi 12 miljoonan korko on 17,5 kertainen?
Toinen esiin tuleva kysymys kuuluu: Onko budjetissa oleva 420 000 euron määräraha liian pieni, kuten oli vuoden 2016 määräraha?
Pitäisikö talousarvion määrärahan olla tänä vuonnakin viime vuoden tapaan 486 000 euroa
tai jopa enemmän?
Kaupunginhallituksen vastattavaksi tulee: Mihin on perustunut vuoden 2016 talaousarvion 400 000 euron määräraha ja mihin perustuu tämän vuoden 420 000 euron määräraha-arvio?
