Naantalin pitkän valtuuston viimeinen kokous alkoi Mauno
Koivistoa muistaen.
Kun käännämme ajan viisari kolmannes vuosisadan takaisiin
kesiin, niin silloiset aamuvirkut naantalilaiset useasti onnistuivat bongaamaan
presidenttiparin polkupyöräretkillä Naantalissa ja lähiympäristössä. Vielä
useammat ovat nähneet Mauno Koiviston kirjavapurjeisen katamaraanin kiitävän
Naantalin aukolla. Mauno Koivisto oli näkyvä kesävieras.Jo pääministerinä Mauno Koivisto antoi tukensa
käynnistyville Naantalin Musiikkijuhlille ja presidenttipari vieraili
juhlillamme säännöllisesti vielä presidenttikautensa jälkeenkin.Naantalin
550-vuotisjuhlat saivat lisähohtoa, kun presidentti toi Ruotsin kuningasparin
lyhyelle visiitille Naantaliin. Ja sitten kesällä 23.8.1993 juhlapäivän
päätteeksi sytytettiin Kultarannan linnan julkisivuvalot.Naantali ja naantalilaiset muistavat kiitollisuudella
arvostettua ykköskesävierastaan.”On pikkujuttu jos Naantali liitetään Turkuun, mutta sen
sijaan on suuri asia jos Turku liitetään Naantaliin”, oli hänen käyttämänsä
vertaus asioiden tosiinsa kytkemisestä.” Hänen sanomisiaan ei selitelty ja niitä piti fundeerata. Eivätkä ne aina kaikille avautuneet. Suomen kansa kyllä niitä arvosti.On ajateltavissa, että
historian kuluessa lainsäädännössä etsitään dialektisesti tasapainoa
presidenttivaltaisen ja parlamentaarisen järjestelmän välillä. Yleisesti ottaen
lähtökohtani on ollut, että parlamentarisminkin oloissa presidentillä tulisi
olla aidosti valtaa, mutta sitä tulisi osata käyttää säästeliäästi. Hyvin
toimivassa systeemissä presidentti on potentiaalinen eikä aktuaalinen
voimavara. (MK)Tämä Mauno Koiviston perintö näyttää olevan tänäänkin
arvossa.Kunnioitamme hetken hiljaisuudella edesmenneen entisen
valtion päämiehemme presidentti Mauno Koiviston muistoa.
Puheenjohtajan sanojen jälkeen siirryttiin hartaissa tunnelmissa yksinkertaiseen päiväjärjestykseen.
Tilinpäätöksen hyvät luvut
saivat aikaan kiitosvyöryn. Tarkastuslautakunnan johdossa uurastanut kritiikkiä
kaihtamaton Juha Haapakoskikin,kok silotteli sanomaansa kaupunginhallituksen
puheenjohtaja Markku Tuunan napakan ja kaupunginjohtaja Jouni Mutasen vähän
pidemmän puheen sävyihin. Ryhmäpuheenvuoroissakin oli sellaista ”Me ja
virkamiesjohta + henkilökunta ollaan sankareita
kaikki” – henkeä.
Urheilussa sanotaan hyvällä joukkueella on tuuria, ja miksei se kuntatalouteenkin sovi.
Sd-ryhmän
Lauri Laineen asiaan keskittynyt puheenvuoro on kirjoituksia palstalla
Hyvät pohjat on luotu tulevalla valtuustokaudelle se oli kautensa päättävän valtuuston
sanoma.
Asuntomessuasia ei taida olla ollenkaan varma. Vain Lauri
Laine muistutti, että jotain tartis tehrä vetovoiman lisäämiseksi. Muut
kauhistelivat kustannuksia ja Ville Vuorio, kok pelkäsi, että tärkeämmät
matkailuhankkeet unohtuvat ja Hannu Raittola toivoi, että myös tavallisille asukkaille
löytyisi asuntoja.
Ja sitten lopuksi aloiteryöppy, josta poimin pisimpään
valtuutettuna olleen Hannu Raittolan oivalluksen viitata aikaisempiin uimahallialoitteisiinsa.
Sali antoi spontaanisti hyväntuuliset
aplodit.
En halua olla ilonpilaaja ja vähätellä Hannun ansioita asiassa, mutta ei Hannu
ole ensimmäinen eikä ainoa asialla ollut, sillä jo
vuonna 1972 SDP esitti uimahallia Ilkka
Paunion johdolla retorisella kysymyksellä höystäen ”Kokoomus kysyy missä
koiraasi ui, SDP kysyy missä lapsesi ui”.
Kokouksen päätteeksi kiiteltiin erityisesti valtuustotyön
jättäviä. Kirjoituksia palstalla on ote puheenjohtajan sanoista.
