150 vuottA SITTEN SYNTYI YHTÄ VÄHÄN LAPSIA KUIN NYT!
Se oli Ylen uutisen sanoma.
Siis varsinainen romahdus on tapahtunut Sipilän hallituksen aikana, kun syntyneiden määrä on vähentynyt 10 prosenttia. Ja lapsiasia ei vaadi toimenpiteitä!!!!
Naantalissa syntyi 127 lasta se on suhteellisesti kolmannes vähemmän kuin maassa keskimäärin. Eikä syytä huoleen – täälläkään.
Väestöliiton perhebarometriin vastanneet ovat sen sijaan
kertoneet, että lapsiperheiden elämä on ankeaa ja riitaista.
Lasten saannin lykkääminen ei yleisesti liity siihen, että
parisuhdetta ei löytyisi. mukaan parisuhteessa ollaan yhä kauemmin kahdestaan,
ennen kuin edes lapsen hankkimista harkitaan.
Kansainvälisesti kiinnostavaa FT:n artikkelin mukaan on, milloin olisi uranaiselle oikea hetki lapsen saamiseen?
Tanskalainen tutkimus osoitti, että naiset, joilla oli ensimmäinen
lapsi 31-vuotiaana tai myöhem,min ansaitsivat enemmän uransa aikana kuin
naiset, joilla oli lapsia nuoremmassa vaiheessa – tai jopa naisia, joilla ei
ole lainkaan lapsia.Naiset, joilla oli
31-34-vuotiaiana lapsia ansaitsivat keskimäärin 13 prosenttia enemmän
elinaikanaan kuin korkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla, joilla ei ollut
lapsia.
Suositus oli, että lapset kannattaa hankkia 31-34 vuotiaana.
Pyysin kommentteja Naantalin kaupunginhallituksen johtavilta jäseniltä: Tuorein ylinnä:
Mirva Maine, vihr. Toinen kommentti
Lähipiirillä on iso vaikutus lisääntymiseen: jos olet
ainoa lapsi, et luultavasti perusta suurperhettä #uutisvahti
https://yle.fi/uutiset/3-10105238
Mikko Rönnholm, sd
Asiaan liittyvä artikkeli oli HS:ssa tänään 8.3.2018. Aiheesta on keskusteltu Naantalin kh:ssa. Siellä on esitetty kritiikkiä ennaltaehkäisevään ajatteluun. Kannattaa harkita ennen kuin seurataan Kokoomuksen peiteltyjä hyvinvointipalvelujen heikennyksiä.
VARHAISTAtukea lapsille ja perheille, täsmätukea työntekijöille, sijaispooleja ja moniammatillista tiimityötä. Lastensuojeluun kaivataan nopeasti vaikuttavia toimia, joiden avulla vaativan ja monialaisen työn kuormittavuutta saataisiin kevennettyä.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilö, ylisosiaalineuvosAulikki Kananojaesittää tänään keskiviikkona julkistettavassa väliarviossaan ennen kaikkea perheille suunnatun varhaisen tuen ja ehkäisevän toiminnan laajentamista tuntuvasti lisäämällä perhetyötä ja kotipalvelua.
Varhainen tuki olisi Kananojan mukaan nostettava ensisijaiseksi, kun lastensuojelutyön resursseista päätetään.
Näin voidaan hänen mielestään vahvistaa sekä vanhemmuutta että lasten kasvua ja ehkäistä mahdollisten riskien muuttuminen ongelmiksi. Pidemmän päälle näin voitaisiin myös hillitä kustannuksia.
Sirpa Hagsberg,sd:
Kouluttautuminen, uraputkeen
pääsy, työelämän vaativuus, pätkätyöt vievät ainakin naisilta energiaa ja
lasten hankkimista siirretään. Lapsiperheiden palvelut, hyvin resurssoitu
päivähoito ja turvallinen koulumatka tulevat mieleen mahdollisesti vasta, kun
esikoinen alkaa niitä tarvitsemaan. Mahdollinen uuden kodin hankinta
esimerkiksi ympäristökunnista voi ratketa hyvien lapsiperheiden palvelujen
vuoksi.
Saammeko hyvillä lapsiperheiden
palveluilla esimerkiksi syntyvyyden nousuun? Mielestäni asia on monijakoisempi,
jossa työelämän pitäisi olla paljon nykyistä enemmän perheitä tukemassa.
Mirva Maine, vihr:
Nopea
kommentti paikallistason toimenpiteisiin. Lapsiin kohdistuvat palvelut ja
vanhemmuutta tukevat resurssit ovat tärkeitä, niiden ohella pitää ehdottomasti
kiinnittää huomiota lapsiperhemyönteiseen imagoon ja brändätä tätä
voimakkaasti. Viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus tuo varmasti imagoetua,
vrt. Kustavin päätös ilmaisesta päivähoidosta.
Synnytystalkootyyppistä
ajatusten viljelyä ei kannata kokeilla, se suututtaa meidät feministit. Lapsia
ei yleensä myöskään mietitä osana ansion kehitystä, vaikka datana on toki
kiinnostavaa.
Mirva
