Killan laituri, Presidentin laituri tai laivalaituri.
Monta
nimeä, joista laivalaituri on vanhojen naantalilaisten käyttämä. Se on siltä
ajalta, kun se oli liikenteen solmukohta ja kiinnityksiä päivässä oli yli 20. Presidentin
laituri oli se Rantaravintolan edessä ollut pikkulaituri, josta Kultarantaan
kuljettiin – maa oli alempana, vesi syvempää ja veneet pienempiä.
Viimeisen
kerran presidentti Urho Kekkonen on siihen tullut venenäyttelyyn 1970-luvun lopulla.
Sittemmin Mauno ja Tellervo Koivisto aloittivat musiikkijuhlakäynnit tulemalla
veneellä laivalaituriin ja kävellen sieltä kirkkoon. Martti ja Eeva Ahtisaari siirsivät perinteenä
olleen kaupungin tervetulotapahtuman rantaan. Sitä traditiota Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi
jatkoivat 12 vuotta sillä tavalla,
että Naantaliin saapumiseen liitettiin musiikkijuhlien konsertti. Pari viime
vuotena Sauli Niinistö ja Jenni Haukio ovat tulleet tervehtimään erikseen rannan runsasta
väkijoukkoa lausumalla muutamaan ylentävän ystävällisen sanan.
Laiturin nykytunnettuus liittyy presidenttiin.
Uusi venesatamayrittäjä on
nimennyt laitureita merkittävien henkilöiden kuten Tavastin, Tervon ja Franken
(C puuttui) mukaan, niin miksei sitten presidentti-yleisnimike sovi laiturille.
Joten pakko kai on antaa periksi ja
hyväksyä uusien virkamiesten käyttämä nimi.
Naulasen silta ?
Muistellaan menneitä ja aloitetaan kertomalla, että Francken kalenterimerkinnän
mukaan Kailo (Aaron) oli tullut
Kylpyhuoneelle veneellä jo 13. pnä. huhtikuuta 1918. Eli aukko oli silloin
vapaa, kun se nyt 100 vuotta myöhemmin avautui vasta 19 päivänä. Pari päivää
myöhemmin kalenterissa kerrottiin:
”Posmästare” Naulanen lämnade posten.
”Postimestari” Naulanen Lähti postista.
Tästä syntyy sellainen todellinen aasinsilta: Naulasen Hessu oli myöhemmin sähkölaitoksen
hoitaja ja SDP:n valtuutettu. Hän teki
vuonna 1927 aloitteen Kailon saamiseksi kaupungille ja aloite toteutuikin heti
40 vuoden päästä vuonna 1977. Ehkäpä pienen kyltin ansaitsisi A.H. Naulanen
Kailon sillan kylkeen.
