Petteri Orpo,kok irvisteli desimaaleista hoitajamitoituksen yhteydessä. Nolla luvun lopussa ei häntä näytä pelottavan.
Desimaalipilkun oikealla puolla olevilla numeroilla on merkitystä, eli 0,6 on 20 prosenttia suurempi kuin 0,5. Paljon enemmän merkitystä on pilkun vasemmalla puolella olevilla nollilla(0).
2 000 miljoonaa on 1 000 prosenttia enemmän 200 miljoonaa.
Lassi Lähteenmäki Yle Turku haastatteli tunnin junasta Petteri Orpoa. Haastattelu viittaa siihen, että valtionvarainministerin vaalikuumekäyrä on nousussa. Kaikki toteutuu valtion budjetin ulkopuolelta.
Näin Orpo haastattelussa.
Kahden miljardin euron urakka nopean ratayhteyden saamiseksi Turusta Helsinkiin ei ole välttämättä kaukaisen tulevaisuuden hanke. Turkulainen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää mahdollisena, että työt voisivat alkaa jo ensi vuonna eli 2020.
Ratkaiseva tekijä on valtiovetoinen hankeyhtiö, joka perustetaan lähiaikoina Tunnin junan tueksi. Hankeyhtiön tehtävänä on hankkia valtion talousarvion ulkopuolista rahoitusta muun muassa alueen kaupungeilta, elinkeinoelämältä ja sijoittajilta.
– Tunnin junan osalta on mahdollista lähteä liikkeelle vaikka jo ensi vuonna Espoon kaupunkiradan osalta, joka on ensimmäinen pätkä tätä liikennettä. Se on täysin aloittamisvalmis, Petteri Orpo täsmentää.
Ministeri pitää lisäksi mahdollisena, että koko rataosuus on valmis 2020-luvun alkupuoliskolla.
Euroopan unionilta on mahdollisuus saada tukea rakentamiseen 20 prosentin verran. Orpon mukaan Turun ja Helsingin välinen ratayhteys on EU-tukikelpoinen, joten tuen saaminen on hyvinkin mahdollista.
Ja samaan päivänä kaupunginjohtaja Minna Arve,kok esittelee raitsikalle samalle vuosikymmenelle 330 miljoonaa euroa, mikä jos vanhat merkit pitävät paikkaansa tarkoittaa 400 miljoonaa lopullisena laskuna.
Jarkko Virtanen, sd on tuonut samalla pöydälle runkobussihankkeen, josta Jari Heino TS:ssä tänään kirjoittaa:
Turun pitää lähivuosina tukea kaupunkiseudun joukkoliikennettä Föliä reippaasti nykyistä enemmän, vaikka raitsikoita tai superbusseja ei ikinä hankittaisikaan.
Kaupunginhallitus sai maanantaina eteensä joukkoliikenteen suunnittelupäällikön Lauri Jorasmaan laskelman, jonka mukaan tavallisilla busseilla toteutettava runkolinjaratkaisu tietäisi Turulle 108 miljoonan euron lisäkustannuksia vuosina 2020–2029.
Kun lipputulot nousisivat samaan aikaan 76,8 miljoonaa euroa, Turun maksaman lisätuen nettotarve olisi vuosikymmenen aikana yhteensä 31,2 miljoonaa.
Pahin yksittäinen vuosi olisi 2022, jolloin tuen tarve olisi 7,2 miljoonaa euroa. Vuosikymmenen loppuun mennessä lipputulojen odotetaan kasvavan niin, että runkolinjoista saatavat lisätulot käytännössä kattaisivat Turun lisämenot.Turun seudun joukkoliikenne ostaa bussipalveluja Turun omalta yhtiöltä ja yksityisiltä yhtiöiltä ja kerää liikenteestä saatavat lipputulot. Ostohinnan ja lipputulojen välinen erotus on tukea eli subventiota. Vuonna 2019 tuo Föli-liikenteen subventio on Turun osalta 16,9 miljoonaa euroa. Muiden kuntien eli Kaarinan, Raision, Liedon, Naantalin ja Ruskon kontolla on noin viisi miljoonaa.
Runkolinjaston aiheuttama vuoden 2022 lisämeno (7,2 miljoonaa) olisi Turulle siten liki 43 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna.
Kaupunginjohtaja Minna Arve (kok) esitti maanantaina kaupunginhallitukselle, että runkolinjaston liikennöintiä varten varattaisiin vuosina 2020–2029 normaalin talousarvion lisäksi yhteensä 31,2 miljoonan nettomääräraha. Esitys oli osa runkolinjapakettia, joka jätettiin vielä pöydälle.
Runkolinjabusseissakin on kova maksaminen, mutta kustannukset ovat kuitenkin jossakin järjellisessä mittakaavassa ja sen toteuttamisen laskelmissa ollaan maan pinnalla, kun rehellisesti kerrotaan maksujen tulevan paikallisten veronmaksajien kontolle.
Hommassa on kuitenkin sote-tekniikan makua. Tarkoitan, että kompromissina tuodaan suuria asioita pöydällä. pienemmän järjellisen runkobussihankkeen hankkeen kanssa yhtä aikaa viedään suurempi epärealistinen raitsikkahanke, jotka ilmiselvästi ovat päällekkäisiä eli toisiaan poissulkevia.
Kirjoituspöydällä kaikki on mahdollista ja mielikuvilla myydään raitsikka kuten funikulaaria.
Ympäristökunnissa ollaan huolissaan ja Turun keskustn sotku ja sekaannus jatkuvat. Ja taas kerran kansalaiset ihmettelevät päättäjien päättömyyttä.
