Aika entinen ei koskaan enää palaa.
Näyttää siis siltä, että Suomeen on syntymässä blokki-systeemi samaan aikaan, kun muualla siitä pyritään eroon. Löyhä ja epävarma yritys on meneillään; Keskusta ja RKP tuskin ovat mitään pysyvää rakkausliittoa tekemässä: RKP menee aina hallitukseen ja
Keskusta on valmis vaihtamaan blokkia heti kun siitä heille on hyötyä; nyt ulosmitataan mitä saadaan korttinsa paljastamaan joutaneelta Antti Rinteeltä.
Tässä porukassa aatteellista liimaa löytyy Vasemmistoliiton ja SDP:n väliltä tosin siellä ongelmalla; että puolueet ovat samoilla apajilla vielä siten epäsuhtaisesti että Li Andersson taitava nuottanainen.
Vihreillä on ainainen identiteettikriisi ja siellä ovat puhtaat ja aatteelliset sekä puistokokoomuslaiset, joilla on voimaksa talousliberalistinen eetos.
SDP:llä on sisällä konservatiivista ay-edunvalvontaa ja liberaalimpaa paremman maailmaan uskovia. Ongelmansa siinäkin. Tosin on sanottava, että toistaiseksi on porukkahenki ollut voitolla: se on kunniaksi vakauspuolueelle.
Mistä syntyy se kaikkein toivoma luottamus?
Voisiko se olla henkilötason liima? Ihan heti tämäkään ei tunnu ilmeiseltä. Luottamus on siis rakennettava. Ja siinä on kova savotta. Onnea yritykselle ja pidetään peukkuja sekä toivotaan, ettei yhtäkkiä huomatakaan, että maassa kaikki jatkuu kuten ennen vaaleja: Kokoomus, Perussuomalaiset ja Keskusta voivat astua uudistuneena uuteen liittoon.: Rinne Keskusta valitsemalla on pessyt heidän pyykkinsä ja lakaissut nykypääministerin Juha Sipilän synnit maton alle.
Perussuomalisten onneksi Timo Soinin on menneisyyden virheiden ruumiillistuma, sylkykuppi, kun taas Halla-aho on se uusi ihmeen tekijä, joka Soinia totisemmalla naamalla ja hoikemmalla kehon kielellä jatkaa samojen helppjen ratkaisujen tarjontaa onnettomille nenästä vedettäville pettyneille niin oikealla kuin vasemmallakin.
Ja Kokoomuksessa talousliberalistit saivat tahtonsa läpi ja samalla pääsivät käynnistämään Petteri Orpon lähtölaskennan. Elina Lepomäki oli hirttoköydellä tukea Orpolle antavan kaltainen tilanteesta iloitseva vallan tavoittelija.
Vaikka ei ole asiani, niin kyllä minä mieleni pahoitin..
Äärioikeistolla näyttää olevan kysyntää ainakin mediassa heitä mielellään ja laajasti haastatellaan!