Tälläkin palstalla on paljon kirjoitettu Kiinan ja USA kauppasodasta. Sen ulottuvuuksista, syistä ja käänteistä ollaan montaa mieltä.
Kauppalehti on tehnyt jutun aiheesta, jossa on haastateltu asioista perillä olevia tahoja:
New York/Hongkong
Suomen kaltaisten pienempien maiden paikka on katsomossa, kun Kiina ja Yhdysvallat taistelevat kentällä. UBS-pankin pääekonomisti Seth Carpenter hymähtää kysymykselle, onko uusi kylmä sota oven takana.
”Kyllä tämä aika lämpimältä tuntuu.”
”Jos tämä eskaloituu huippuunsa, niin meidän laskelmiemme mukaan Yhdysvaltain talouskasvu hidastuu ensi vuonna 1,5 prosenttiin ja Kiinan noin 5,5 prosenttiin.”Samalla hidastuu koko maailman talouskasvu.
”Kauppasota on haitallinen shokki maailmantaloudelle. Täytyy ottaa huomioon, kuinka suuria kauppakumppaneita nämä valtiot ovat muille. Se alkaa jo näkyä Euroopan tehdastilausten määrissä.”
Sota on oikea määritelmä, sillä sodan älyttömyyksiin kuuluu ajatus toisen osapuolen lyöminen eikä niinkään oma voittamine. Niin tässä näyttää käyvän Kiina häviää arvioiden mukaan eniten, sitten muut ja vähiten tappioita tulisi USA:lle. Menetykset olisivat merkittävät.
kauppalehden teksti on harhaanjohtava, että Suomen paikka olisi katsomossa. Oikeampi ilmaisu on, että Suomi ei juurikaan pysty vaikuttamaan, mutta kyllä Suomi on sodassa mukana yhtenä kärsijänä. Ja tästä taas seuraa, että kun emme pysty itse vaikuttamaan suoraan on meidän yritettävä vaikuttaa kansainvälisten organisaatioiden kautta , mutta ennen muuta EU:n jäsenenä. Ja taas kerran huomataan, että EU on Suomen toivo. ja taas pitää muistaa, että EU:ta vahvistettava ja yhtenäistettävä. Siitä on kysymys EU-vaaleissa ja tästä näkökulmaa on Antton yrittänyt pitää omassa kampanjassaan esillä.
Vapaa kauppa ei ole vapaata vaan se on säännelty kansainvälisillä sopimuksilla.
Tätä Trump uudella mantereella yrittää hajottaa ja sitä samaa tekevät kansallismieliset Euroopassa ja persut Suomessa.