Vähäinen käänne eli väänne on nyt nähty ja kyllä se siitä.
Antti Rinne on vapautunut oma itsensä. Keittiöpsykologi sanoisi, että vaikeuksien kautta voittoon.
Tästä eteenpäin voimia kooten, ylimielisyyttä välttäen ja mikä ehkä tärkeintä unohtamatta niitä, joille ei mitaleja jaettu.
Antti Lindtman on toinen paljon haltija, ryhmän johtajana ja mahdollisena haastajana. Kilpailua ei pidä kieltää ja uusia voimia tarvitaan, mutta ei puolueen yhtenäisyyttä pidä uhrata näihin harjoituksiin.
Aki Lindenin TS:ssä antama lausuma oli tyylikäs puolueen terveydenhuollon parhaalta ammattilaiselta, jolla olisi ollut todella paljon annettavaa ministerinä. Mutta kirjoittamaton ryhmäkäyttäytymine ei tällaista salli. Eduskuntatyö on tärkeää eikä ole pahasta, että sielläkin ohjaus ja valvonta on osaavissa käsissä.