Naantalin porvariblokki, johon myös vihreät halusivat liittyä, ei halunnut ottaa huomioon monien naantalilaisten toivetta vapaasta Kailon uimarannasta. Kyse ei ole pelkästään uimismahdollisuudesta, niitä on muuallakin, vaan kyse on siitä, että Kailo halutaan vähä vähältä sulkea kokonaan , jotta voidaan antaa se Muumimaailmalla kuten yhtiö on esittänyt.
Jan Lindström kaupunginhallituksen puheenjohtaja Muumimaailman hallituksen jäsenenä sekä Vilhelm Junnila ps – kaukaa haetulla – Matkailun hallituksen puheenjohtajana jääväsivät itsensä kaavan käsittelystä. Tässä ehkä on yksi hyvä selitys myös sille, miksi muu hallitus kaupunginjohtajan johdolla puolustaa kovaa kaavaa.
Nähtiin siis sellainen ihme , että sosialidemokraatti Sirpa Hagsberg kh:n toisena varapuheenjohtaja johti hallituksen kokousta.
Hannu Aalto teki ehdotuskokokonaisuuden, joka kuului:
Esitän, että kaava palautetaan uuteen valmisteluun siten, että VR-1 alueen rajausta tarkennetaan Teklan 15.5.19 §39 liitteen (laajennettu VR-1 alue) mukaisesti. Tämä mahdollistaa uimarannan vapaan käytön.
Lisäksi valmistellaan tarkennettu vuokrasopimus Muumimaailma Oy:n kanssa ja tämä sopimus tuodaan päätettäväksi samanaikaisesti kaavan kanssa. Pohjoisosan niemen rakennusten ja toiminnan uusiutumista ei tehdä tässä vaiheessa, vaan alue säilyy kuntalaisten vapaassa käytössä.
Jos palautus ehdotus häviää niin:
1) Ehdotan VR-1 alueen rajausta Teklan 15.5.19 §39 liitteen (laajennettu VR-1 alue) mukaisesti.
2) Lisäksi ehdotan, että valmistellaan tarkennettu vuokrasopimus Muumimaailma Oy:n kanssa ja sopimus tuodaan päätettäväksi samanaikaisesti kaavan lopullisen hyväksymisen yhteydessä. Pohjoisosan niemen rakennusten ja toiminnan uusiutumista ei tehdä tässä vaiheessa, vaan alue säilyy kuntalaisten vapaassa käytössä.
3) Lisäksi esitän, että kaavan nähtävillä olo alkaa lomakauden päätyttyä elokuussa.
Kaikki ehdotuksen hävisivät 8:lla oikeistoäänellä sosialidemokraattien Sirpa Hagsbergin, Hannu Aallon ja Pirjo Majan jäädessä vähemmistöön.
Naantalissa näyttää käyneen niin, että sosialidemokraattien tehtäväksi on jäänyt tavallisen naantalilaisen oikeuksien puolustaminen.
Vihreät ovat ristiriitainen joukko, jossa vihreä ajattelu saa lopuksi tehdä tilaa kaupalliselle linjalle. Elina Mälkiä on ollut puolustamassa kaavoituksessa pehmeämpiä ja luonto- ja kansalaismyönteisempää linjaa, mutta kaupunginhallituksessa Mirva Maine on kallistunut firmojen tukijaksi.
