Kunniajäsen Jorma Salmikiven siunaus toi aamuvarhaiseen kirkkoon poikkeuksellisen runsaan saattoväen. Omaisten, sukulaisten ja ystäväin suru sekä järjestöjen kiitollisuus olivat läsnä.
Muistokukkien ja adressien määrä kertoivat Jorman – Jorkan- elämäntyön merkityksestä.
Hakalan torpasta pikkurengiksi sodan kautta teollisuuteen ja aktiivisen vaikuttamisen kautta yhteiskunnan tukipilariksi, sosiaalineuvokseksi ja johtajaksi kuitenkaan koskaan muuttumatta.
Auttavainen mieli ja lämmin sydän voivat saada aikaan paljon hyvä kun ne yhdistyvät osaaviin käsiin ja oivaltavaan toimintaan.
Hartaaseen tunnelmaan liittyivät valoisat – iloisetkin muistot ja Naantalin lempeä suviaamu nostivat ajatukset korkeuksiin sinne jonnekin.