WOLFGANG MÜNCHAU pohdiskele tilastotietojen käyttö yhteiskuntapolitiikassa.
Hän on lievemmässä muodossa samalla kannalla väittämästä, että valhe, emävalhe, tilasto ei ole pelkkä vitsi. Ja siksi hän varoittaa aiheellisesti luottamasta liikaa tilastoväittämiin. Tämä on aiheellista tietää politiikassa esimerkiksi siksi, että kansalaisten vastaukset gallupeissa ei saa olla politiikan ohjenuorana, vaan pitää itse tietää ja tuntea ja toimia sen mukaisesti.
Näin W. Münchau päättä kolumninsa
”Joten miten meidän pitäisi käsitellä tietoja ja tilastoja alueilla, joilla emme ole asiantuntijoita?
Tärkein neuvoni on käsitellä tilastoja välineinä, joiden avulla voit kysyä kysymyksiä etkä vastata niihin. Jos joudut etsimään vastauksia tiedoista, varmista, että ymmärrät ongelmat ja että ihmiset, jotka ei tee pelin politiikkaa, varmentavat tiedot itsenäisesti.
Se mitä sanon tässä, on vetoomus näkökulmasta, ei paasausta tilastotietoja vastaan. Päinvastoin. Olen aina tuntenut kunnioitusta matemaattisia tilastoja ja niiden teoreettisia perusteita kohtaan. Nykyaikaiset tilastot vaikuttavat voimakkaasti jokapäiväiseen elämäämme. Luotan Googlen tilastolliseen käännöstekniikkaan saadakseni tietoja esimerkiksi tanskalaisista sanomalehdistä.
Tilastollinen kehitys antaa älypuhelinten kameroidemme nähdä pimeässä tai lääketieteellisen kuvantamislaitteen auttavat taudin havaitsemisesta. Poliittisten tietojen laatu on kuitenkin paljon epävarmempaa. Poliittisissa keskusteluissa, etenkin sosiaalisissa verkostoissa, tilastoja käytetään melkein kokonaan poliittisen puolueellisuuden vahvistamiseen tai argumenttien aseina. Kun näin usein on, on parempi toimia ilman niitä.”