”Me kaikki tiedämme, mitä tehdä, mutta emme tiedä, kuinka meidät valitaan uudelleen, kun olemme tehneet sen.” Luxemburgin silloinen pääministeri Jean-Claude Juncker antoi tuskastuneen kommentinsa vuonna 2013.
Finanssikriisin leikkausohjelmat ja pankkituet nostivat populistisen myrskyn, josta ollaan vielä toipumassa Historialla on vaara toistaa itseään. Junckeria mukailleen voi sanoi, että poliitikot tietävät, mitä heidän on tehtävä ilmastomuutoksen suhteen, mutta he pelkäävät mitä keltaliivit tekevät.
Finanssikriisistä joutuivat kärsimään maakuntien kaupungeissa ja kylissä asuvat pienituloiset palkansaajat – Ja taas samat ryhmät ovat tulilinjalla. ” Referaatti FT:stä
Tähän saumaan Suomessa Halla-aho /Holm voimakaksikko esittelivät oman ohjelmansa, jossa he kertovat samaa tarinaa, kuin mihin Philip Stephens yllä viittaa. He jopa poliittisesti erittelevät, että ilmastomuutoksen vaatimista veron korotuksista kärsivät enemmän Perussuomalaisten, Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n kannattajat sen sijaan vähemmän vihreät ja vasemmistoliittolaiset. Näin voi käydä, jos mitään korvaavaa ei tehdä. Ikävä vaan, että pelote toimii.
Tämä asetelma ei ole vielä toteutunut eikä toteudu, jos verotuksissa toimitaan viisaasti. Se on tosin on sikäli vaikeaa, että hallitusohjelma suojelee yrittäjiä ja rikkaita, jotka voisivat osallistua näihin talkoihin enemmän. Eli hallituksella on edessä vaativa rasti. Tehokasta ympäristöpolitiikkaa voi tehdä välttämättömänä edellytyksenä on, että se toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
