Nalle Wahlroos herättää mielenkiitoa ja ennen muuta tunteita ; sujuvasanaisuus ja vastaus jokaiseen kysymykseen apteekin hyllyltä epäilyttää . Rikkaus aiheuttaa kateutta ja tietenkin sen luonnollisen luulon, että hän on puolueelline ja että hänen vastukset tukevat hänen omaa intressiään suomeksi sanottuna omaa etuaaan. Nalle ei ole maailaman rikkaimpeien luokassa eikä hän ole tietääkseni vielä ryhtynyt jakamaan omaisuuttaan muten mijardöörit.
Kyllä Wahlroosia kannatta kuunnella. Hän on miettinyt asioita, hänellä on kova pohjakoulutus ja hänellä on monipuolista kokemusta ja ennen muuta hän silmin nähden ja korvin kuullen nauttii väittelytä. Hänellä on itseluottamusta niin paljon, että hän ei juutu: Hän kääntää kuollen koiran pomput virheveikkauksen esimerkiksi siitä, että markkinoita ei voi ennustaa.
Mielenkiintoisinta on ja mielestäni viisainta on hänen ajatuksensa siitä, että luonnonvarojen ongelma on että kun ne eivät ole kaikin osin markkinahyödykkeitä ,niin niitä riistetään.
Päästökauppaa hän nyt jo näyttä puolustava varauksetta. Siinä on tapahtunut muutos.
Sijoittamisen yhteydessä- hän kehuu vastuullisen sijoittamisen olevan markkinoiden aiheuttama – pitää ottaa asiakkaiden näkemykset huomioon.
Suomen ongelma on investointien ja kasvun puute. Ja siinä tietenkin syypäänä on ay-liike . Tässä ”kohdassa koskaan et muuttua saa”kaikuu korvissa. Ja vähän tuntuu että korvat heiluivat kun huomioon otetaan käynnissä olevat tes-neuovttelut.
Politiikan heikkous on johtajauuden puute ja sirpaloituminen. Melkein olin kuulevan, että kohta hän alkaa haikailla vahvempaa halveksimaansa sosialidemokratiaa. Aika näyttää.
