Hiihtoloman jälkeen lehtiä selatessa osuu silmiin kaunis kuva vuodelta 1983, Ukko-Pekan sillan edustalta. Kuvaaja: Hannu Muurinen. Kuva liittyy Naantalin sivistystoimen tiedotteeseen koskien Naantalin historian IV osaa.
Naantali on siis saamassa sodanjälkeisen ajan historian kirjan -vihdoinkin. Sivistystoimen johtaja Kimmo Kuusimäki kertoo,
että historiateoksen kirjoittajat ovat Virpi Kivioja (VTM), Markus Kivistö (FM), Olli Kleemola (VTT) ja Terhi Kivistö (FM), joka toimii myös projektin johtajana. Kaupungin ohjausryhmään kuuluvat Kuusimäen lisäksi talouspäällikkö Airi Laurila, tekninen johtaja Reima Ojala, Visit Naantalin toimitusjohtaja Tarja Rautiainen, viestintäpäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää, talouspäällikkö Timo Saario ja sihteerinä museonjohtaja Anne Sjöström.
Kirjoittajien taustalla on yhteenliittymä Oy Sigillum AB. Firmalla on kokemusta historiantutkimuksesta ja referenssi listalta löytyvät seuraavat kohteet:
• Wärtsilän pääluottamusmies Ossi Ahokkaan henkilöhistoria
• Geologiliiton historia
• SAK 100-vuotishistoria
Sivistystoimenjohtajan tiedotteessa teosta markkinoidaan uudenlaisena vähän erilaisena.
Ideana on, kirjaa tehdään yhteistyössä naantalilaisten kanssa. Historiakronologisen kerronnan lisäksi mielenkiintoa lisätään mm:ssa haastatteluilla ja kuvilla.
Tiedotteesta saa sellaisen käsityksen, että hankkeessa tavoitellaan kertomusta tai ehkäpä tarinakokoelmaa enemmän kuin tylsää asiallista historian tutkimusta. Voi olla, että onnistutaan sekä vakavan ja oikean tiedon kirjaamisessa että sen mielenkiintoisessa esittämisessä. Aika näyttää.
Naantalilla on pitkä historia ja siitä on kirjoitettu oman aikansa ansioituneiden historian tutkijoiden toimesta neljä teosta. Varmaan niissä on epätasaisuutta, mutta kyllä ne vaikuttavat faktoihin perustuvilta ja silti mielenkiintoa herättäviltä. Materiaalisesti varmaankin nykyisillä kirjojen tekijöillä on materiaali moninkertaisesti aikaisempiin aikoihin verrattuna. Se ei pelkästään helpota kirjoittamista, sillä vallinnoilla on suuri vaikutus lopputulokseen.
Kolme lainausta tähän yhteyteen on ikään kuin henkisiksi lähtökohdiksi vanhahtavan pateettisista teksteistä lähtien aina nykyaikaiseen historian ammattilaisen näkemyksiin:
Naantalin yhteiskoulun rehtori tri Ilmari Mannisen kirjasta Lukuja vanhasta Naantalista. Hän aloitta kirjan lainaamalla kansantieteilijä M.A. Castrenia:
”Kansa, joka pysyy kylmänä esi-isiensä muistoille, saattaa vaaran hetkenä pettää isänmaansa ja kansa, joka niitä halveksii, halveksii myös maatansa ja on puolittain orjuuden oma,”
Viimeisin Kerttu Innamaan kirjoittama kirja ilmestyi vuonna 1965. Sen viimeisellä sivulla hän kirjoittaa:
Naantalin 500-vuotisjuhlia vietettäessä (1943) korostettiin sekä valtiovallan edustajien että muiden juhlapuhujien juhlapuheissa, ettei Naantalin arvoja mitata aineellisten saavutusten perustella, koska historia ei kerro ulkonaisesta suuruudesta ja mahdista, vaan sen arvot ovat kulttuuriarvoja. Myös itsenäisyyden ajan naantalilaiset ovat itsekin historiansa arvot ymmärtäneet.
Naantalin maalauksellinen kaupunkikuva ja siellä avautuvat maisemat ovat innoittaneet maalaustaiteen edustajia, sen luostari ja kirkko ovat olleet tieteellisen tutkimuksen kohteina ja antaneet taiteilijoille sävellysten aiheita.
Kuten vuosisatoja sitten kajahtaa vieläkin luostarikirkon tornista kesäilloin tunnelmallinen iltavesper kehottaen kuulijaa hetkeksi hiljentymään ja näkemään maan kauneuden ja taivaan kirkkauden.
Ja sitten viimeisin lainaus Rehtori Keijo Virtasen juhlapuheesta Naantali 570-vuotispäivänä:
Tänään juhlivassa Naantalissa ei ole yhtä tai kahta toiminnan alaa, jotka määrittäisivät kaupungin menestystä ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Kaupunki on siirtynyt tai siirtymässä sellaiseen jälkiteolliseen vaiheeseen, jossa teolliset investoinnit sekä kulttuuri-, matkailu- ja hyvinvointipalvelut luovat yhdessä kaupunkilaisten elämisen tason ehdot niin henkisesti, hengellisesti kuin aineellisestikin. Näiden rinnakkain kehittäminen on itse asiassa välttämätöntä, mutta myös Naantalin ehdoton vahvuus, avain tulevaisuuden itsenäiseen Naantaliin.
Paljasjalkainen naantalilainen Kuparivuorenkoulun ja Naantalin Yhteiskoulun kasvatti Keijo Virtanen Turun yliopiston rehtorin pisimmän jakson tehneenä historian tutkijana seurannut myötätunnolla Naantalin kehitystä. Hän on osannut yhdistää kuten yllä olevasta huomaamme Naantalin kehityksen kaaren oleelliset osat näkemykseksi, jota kannattaa kuulla. Keijo Virtanen oli aikojana valmis jopa johtamaan Naantalin historiaprojektia.
Nykyiseen historiaprojektin ohjausryhmään kuuluvat vain virkamiehet, joilla kenellekään ei taida olla historian tutkimuksen pätevyyttä eikä työsuhdetta syvempää yhteyttä Naantaliin.
