Rana Foroohar kysy kolumnissaan kenen pitäisi koko taloutta koskevassa koronakriisisissä olla pelastustoimien jonon kärjessä.
2008 Finanssikriisissä saajina olivat pankit, joista tuli entistä mahtavampia ja keskittyneempiä. Nyt olisi suunnan muututtava.
”Seuraavan vuosikymmenen aikana teknologiayritykset, veronalennukset, alhaiset korot ja helppo raha nostivat myös osakemarkkinoita . Mutta tämä ”hyödyntäminen” hyötyi lähinnä omaisuuden omistajaluokasta. Suurimman osan ihmisistä viikkotulot pysyivät inflaatioon sopeutumisen jälkeen suunnilleen siellä missä ne olivat vuonna 1974. Tämä kehitys nostatti vihan, joka Yhdysvalloissa päätyi presidentti Donald Trumpiin. Se sana viha on myös pitänyt demokraattisen sosialistisen presidenttiehdokkaan Bernie Sandersin kuviossa mukana pitkään”
”Yritysten pelastamisessa pienten ja keskisuurten yritysten tulisi olla etusijalla. Goldman Sachs -kyselyn mukaan yli 96 prosenttia niistä sanoo tuntevansa jo Covid-19: n tuskaa, ja yli puolet väittää, että he eivät pysty jatkamaan liiketoimintaa yli kolme kuukautta nykyisessä tilanteessa . Heille olisi annettava avustuksia, ei lainoja . Monilla on tiukat katteet sellaisenaan, eikä he pystyisi selviämään ylimääräisestä velkataakasta. Näiden pienten ja keskisuurten yritysten, joiden osuus Yhdysvaltojen palkkasummasta on 83 prosenttia, pitäisi olla etusijalla. Toisin kuin suuryritykset, myös niiden investoinnit ovat kasvaneet viime vuosina. Nämä ovat yrityksiä, jotka meidän on pelastettava nyt.”
USA:n kongressiin edustajahuoneessa käydään parhaillaan kädenvääntöä siitä, mihin 2000 miljardin USD apupaketti jaetaan.
Suomessa on tehty reippaita päätöksiä, Finnairia tuetaan, valtio takaa ja pankit jakaa. Lomautus astuu voimaan heti ja karenssiaikoja pidennetään.
Rahoituksellista helpotusta antavat EKP ja sen toteuttaa Suomessa Olli Rehnin johtama Suomen Pankki.
Toivon, että Olli Rehn on nyt oikea mies oikeassa oikeassa paikassa. Hän nimittäin tietää, että pelastushommissa voi myöhästyä ja epäonnistua. Kokemuksesta on hyötyä.
Miten kaikki toimii? Tuleeko apua tarvitsijoille? Taipuuko byrokratia ja onnistutaanko tällä kerralla huomaamaan tarpeessa oleva ihminen: palkansaaja kuluttaja ja pienyrittäjä vai käykö tuelle vanhan säännön mukaan; rahaa menee rahaan luo.
Oireellista oli, että palkansaajajärjestöjen puheenjohtajin vetoomus otsikolla : Meillä on nyt yhteinen tehtävä: Suomen pelastaminen kriisistä, sai tilaa vain mielipidekirjoitussivulla .
Kirjoitus loppui vetoomukseen:
Me palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohtajat vetoamme vahvasti siihen, että tässä tilanteessa hyvin menestyvät yritykset luopuisivat osingonjaoistaan ja johdon tulospalkkioista. Olisi vastuutonta käyttää esimerkiksi eläkemaksujen määräaikaisesta alentamisesta saatava hyöty osinkoihin.
Näille rahoille on nyt monta kertaa tärkeämpiä kohteita. Näin yritykset ja niiden johtajat voisivat vakuuttaa suomalaiset siitä, että myös ne ovat valmiita konkreettisiin toimiin suomalaisen yhteiskunnan pelastamiseksi, yhteisen tehtävän suorittamisessa.
Toivottavasti näemme mahdollisimman pian menestyvien yritysten ja niiden johtajien osoittavan solidaarisuutta, jota nyt tarvitaan kaikilta. Suomalainen yhteiskunta on monella tapaa mahdollistanut sen, että yritykset ovat voineet menestyä. Nyt jos koskaan on aika näyttää, että oikeasti kaikki osapuolet ovat ratkaisemassa tätä kriisiä – yhdessä.
Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK ; Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava; Antti Palola, puheenjohtaja, STTK
Hädän hetkellä usein huomataan, että ollaan samassa veneessä ja sitä painotetaan -puheissa. Liian usein käy vaan niin, etteivät puheet muutu teoksi.
Ei riitä, että hallitus päättää viisaasti, myös virkakoneiston on toimittava oikeudenmukaisesti ja kaikilla tasoilla on myös valvottaa ja seurattava mitä tapahtuu. Blanko valtakirja antaa pankeille jakamisoikeus on varmasti tehokas tapa, mutta sen on oltava myös läpinäkyvä, sen on oltava oikean suuntaista ja oikean suuruista ja sen saajilta on edellytettävä oikeamielisyyttä työntekijöitä kohtaa sillä heidän pelastamisesta on yrittäjän itsensä lisäksi kysymys.
Olisiko tämän toteuttamisessa paikallisen sopimisen paikka