Onko Naantalissakin ollut Työväen näyttämö? On ollut ja on edelleenkin harrastajateatteri, mutta ei sotketa siihen rumaa työväen sanaa.
Työväen näyttämöjen Liitto 100 vuotta juhlinnan yhteydessä on todettu työväen näyttämötoiminnan olleen monien ammattiteatterien taustalla- alulle panijana.
Merkkipäivän kunniaksi on pidetty seminaareja ja järjestetty näyttelyjä. sekä julkaistu kirja:
Mikko-Olavi Seppälä: PAREMPI IHMINEN, PAREMPI MAAILMA
– suomalaisen työväenteatterin päättymätön tarina
Ensimmäistä kertaa saatavilla kokonaisesitys satavuotiaasta työväenteatterin historiasta!
Suomenkielinen ja elinvoimainen teatterikulttuuri on ravistellut yhteiskuntaa 1900-luvun alusta asti. Erityisesti työväen teatterilla on ollut valtava vaikutus keskusteluun ja kulttuuriin. Eri vuosikymmenet nostavat eri asioita, mutta aina päämääränä on ollut pyrkimys kohti parempaa ihmistä ja parempaa maailmaa. Juuri nyt aktiivinen harrastajateatteri elää voimakasta nousukautta vastapainona kaikelle ammattimaistumiselle.
Kirjailija Mikko-Olavi Seppälän uusi teos selvittää, mihin työväenteattereiden ja niiden perinteenjatkajien hämmästyttävä menestystarina perustuu, miten ammattilaiset ja harrastajat ovat tottuneet työskentelemään läheisessä yhteistyössä ja miten kansa on yhä uudestaan noussut näyttämölle.
Värikäs tietokirja kytkee suomalaisen työväenteatterin muodonmuutokset ja huippusaavutukset ammatti- ja harrastajateatterikentän kehitykseen.
Naantalissa Naantalin Työväentalolla toimi aktiivinen teatteri 1920-luvulta aina 1950-luvun puoleen väliin.
Nykyinen Naantalin Teatterikin toimi siellä muutaman vuoden. Elokuvateatteriksi muutetut tilat eivät sille sopineet eikä Työväentalon toiminnalle ollut taloudellisia edellytyksiä ja niinpä talo sai väistyä asuintalon tieltä. teatteri jouti hakemaan tiloja. Vihdoin se löysi Vanhan seurakuntakodin, jonka puitteissa
Naantalin Teatterista tuli menestystarina. Kaupunki ja korona katkaisi lennon ja kaupungin rakentamisen kiire ajoi sen teollisuusalueelle.
Naantalin teatteri ei ole profiloitunut Työväen Näyttämöiden perillisenä; se on uuden ajan luomus. Sillä on kuitenkin samat lähtökohdat kuin työväen harrastustoiminnalla on ollut:
Parempi ihminen , Parempi maailma sekä yhteinen harrastaminen että yleisön viihdyttäminen.
Mutta ei kehuta liikaa, jottei Naantalin Teatteriin vaan sotketa rumaa työväki-nimeä. Ehkä Teijan ja Mikon kannattaisi antaa teatterille nimeksi
Naantalin Kansallinen Teatteri
T
Kuten Mikko on kiitettävän usein sivuillanne nostanut esiin, on Naantalin teatterin toiminta ja tuotokset huomattavan korkealaatuista resursseihin nähden. Valitettavasti sen arvostus ei ole sille kuuluvalla tasolla ja se on joutunut usein heittopussin asemaan, niin tilan kuin resurssien osalta. Teatterin onni on viime vuosikymmenet ollut sen sitoutunut harrastajakunta Mikon ja Teijan johdolla, sitä luovuuden ja työn määrää on mahdoton kuvailla. Osan siitä voi kokea menemällä katsomaan heidän näytöksiään.
Entisenä teattaerin aktiiviharrastajana (aloitin teatterin vielä ollessa työväentalolla, joten olen kaiketi Kansallinen Työväenteatterilainen) toivon kovasti, että Naantalin päättäjillä löytyy tukea tälle harrastuksen ja kulttuurin muodolle, kun esimerkiksi Kuparivuoren koulutalon salille mietitään uutta käyttöä. Teatteria ei voi pistää aina tilaan muiden käyttäjien ehdolla, vaan 100-vuoden toiminnan jälkeen olisi jo aika saada omat tilat ilman riskiä jatkuvasta muutosta.
Hatunnosto teatterille ja Mikolle sen vankkana tukijana, tässäkin asiassa muuta päättäjät voisivat seurata hyvää esimerkkiä.
Kiitos Matti kommentista.
Harvinaista herkkua näillä sivuilla, huumorintajuinen sivistysporvari, joita on ikävä.
Monesta Naantali saa olla Matille kiitollinen, niistä myöhemmin paremmalla ajalla.
Tämä Pro Teatteri tärkeä viestisi levitköön laajalle
Menestystä vaativissa tehtävissäsi ja muista meitä ja pysyä terveenä!