Ihmisten poliittinen muisti on lyhyt ja populistit tietävät sen. Populistien oma muistikin armahtaa. Suunnan muutos käy nopeammin kuin takin vaihtaminen ja vanhat unohtaa. Populisti on kissa joka putoaa jaloilleen. Näin tavanomaisissa olosuhteissa.
Korona on ehkä muuttanut tilannetta ja koronan aikana kansalaiset kokevat todellista pelkoa. Kansalaiset seuraavat asioita ja kuuntelevat asiantuntijoita. Näissä olosuhteissa voi tapahtua todellinen käännös.
Gideon Rachman analysoi.
”Covid-19: n Trump-Bolsonaro-lähestymistavan erottuva piirre on kohtalokas kyvyttömyys kohdata todellisuus. Herra Trump käytännössä jätti viruksen huomiotta tammikuun, helmikuun ja maaliskuun puolivälin ajan. Hän on useaan otteeseen ehdottanut, että se katoa taikuuden avulla ja että injektiot desinfiointiaineella saattavat olla hyvä lääke. Kun uusia tapauksia ja kuolemantapauksia jatkaa lisääntymistä, presidentti Trumpin viimeisin valoisa ajatus on väittää, että Amerikan pitäisi vain lopettaa testaus , siinä toivossa, että todellisuus katoaa, jos sitä vain sivuutetaan.”
Kun Tavalliset ihminen – äänestäjä huomaa, että todellisuus, jonka he ovat kohdanneet, onkin asia, johon suuri johtaja ei kykene. Rehvasteleva puhe pelottaa. Nyt ei olekaan kysymys, että populistijohtaja pilkkaa muita poliittisia vastustajia tai vierasmaalaisia, vaan omat huolissaan olevat kansalaiset kokevat tulleensa hylätyiksi vaaran hetkenä. Tämä tuntuu – tämä on henkilökohtainen loukkaus.
Suomessa perussuomaliset vetäytymällä takaoikealle yrittävät välttää tämän kyvyttömyyden paljastumisen. Heidän onneksensa Kokoomus poukkoilee ja Keskusta kipuilee.
Kansainvälinen paistattelu Trumpin rukousaamiaisella sivutetaan kuriositeettina. Joka tapauksessa vetoapu voi kääntyä taakaksi ja kansainvälisen populismin virtauksen hiipuminen voi viedä hohtoa Suomenkin äärioikeistolta.
