Naantalin Rauma taita oikeammalta nimeltä olla Naantalin salmi on ollut aina hyvä paikka kalastaa. Lapsuuden varhaisiin kokemuksiini kuului verkoilla ja katiskalla käynti Aarne sedän kanssa. Käsittämättömiä saalitta saatiin. Sellaisia, että vaikka olin saanut sapiskaa kiroilusta, niin saaliin nähdessäni ei ollut pidäkkeitä ja kaikki opitut – ja niitä oli paljon ja ikävä kyllä edelleenkin aktiivikäytössä – tulivat yhtenä solkena. Niin, että voin ymmärtää harrastajia, vaikka nykyisin laiskuuttani soudellessani en uistelekaan.
Nytkin viikonvaihteessa oli rannoilla kolmekymmentä harrastajaa + kymmenessä veneessä olijat. Kuhaa ja ahventa näyttää tulevan. Havaintojeni mukaan irti laskettavia pieniä kuhia on paljon. Saalikelpoisiakin riittää, joten turhaan ei paikalle tarvitse tulla.
Lasku tai nousuvesi molempina aikoina kala liikkuu.
Kuhan lisääntyminen voi olla merkki veden laadun heikkenemisestä tai sitten ei. Joka tapauksessa tuo urbaaniympäristö muistuttaa siitä, että luonnonkalaa on ja että teollisuus ja satamaa eivät ole vieneet kaloja, mutta viekö huonokuntoine vesi?
Pilkkiminen on ilman jäätäkin mahdollista laitureilta ja sieltäkin sitä kalaa nousee joinakin kertoina olen huomannut että yhtenä siimana. Kilpakalastus on markettien rosvoja parempi addiktio – harrastus ja samalla voi vähän siivota vesiä ja saada terveellistä ruokaa.
Niin moneksi Naantalin vääntyy kunhan vaan muistamme huolehtia vesien tilan parantamisesta. Saaristomeri tarvitsee kaikkien apua ihan oman etumme vuoksi.!
