On kunnioitettava, että Rannikkoseudun päätoimittaja Jon Koski on nostanut 12.2.2021 kissan pöydälle eli kysymyksen kunnallisesta taloudenhoidon yhdestä tärkeästä osasta eli rahoituksesta. Kirjoitus vaatii kuitenkin muutaman selvennyksen:
Ensinnäkin lopun johtopäätös jälkiviisaudesta ei ainakaan voi tarkoittaa allekirjoittanutta. Olen nimittäin vastustanut näiden finanssi-instrumenttien käyttöä silloin kun niitä tehtiin.
Ja kysymyksen ydin ei ole siitä, maksetaanko nämä epäedulliset sopimukset pois nyt, vaan kysymys on siitä, että kaupungin ei pidä osallistua spekulatiivisiin peleihin rahoituksen järjestelyssä. Asian esille nostamisella yritän saada virkamiesten ja päättäjien ymmärtävän, että vaikka rahalla pelaaminen voi olla hyväksyttävää yksityisille henkilöille ja yrityksille, mutta julkisia rahoista päättävien ei pidä sellaiseen sortua.
Pääkirjoituksessa sanotaan: ”Pitkäaikaisilla sopimuksilla kaupunki suojasi lainojaan siltä varalta, että yleinen korkotaso nousee reippaasti”.
Näin kauniisti asia ei ollut, vaan kaupunki lainasi rahalla edullisilla ehdoilla lyhyeksi ajaksi ja samalla sitoutui pitkäksi ajaksi ottamaan lainaa korkealla korolla. Siis lyhytaikainen etu otettiin riskillä, jonka maksajat huonossa tapauksessa, kuten nyt on käynyt, tulisivat olemaan kaupungin myöhemmät veronmaksat.
Ja nyt kysymys on siitä, että kuinka pitkäksi ajaksi halutaan tämä ajattelematon rahapeli maksattaa tulevilla veronmaksajilla?
Jotta tämä vääryys poistuisi, tein ehdotuksen, että olisi viime vuonna maksettu nämä kalliit spekulaatiosopimukset pois. Naantalilla olisi ollut tähän varaa varsinkin satunaisten suurien valtion tuomien rahojen avulla.
Osaltaan kysymys on myös politiikasta. Ärsyttävää on ollut, että tämä järjestely on häivytetty siten, että suurin osa valtuutetuista ei ole edes tiennyt tästä onnettomasta afääristä. Ja mikä pahinta vielä huhtikuun valtuustossa tehtiin tarkoitukseton velkalimiitin nostaminen, jossa ilmeisenä tarkoituksen oli ottaa moninkertaisesti yli tarpeen lainaa, jolla tällä hetkellä on negatiivien korko. Tällä olisi kompensoitu korkean koronkustannuksia.
Taas siis kyse on rahalla pelaamisesta. Tällaista ei julkisen talouden hoito saisi olla.