Mikko Rönnholm

Ehkä teknologian muutos ei riittäkään ?

IhmiskuntAa käkenä 20210309JPG

Nykyään ihmiset ja karja, jota kasvatamme ravinnoksi, muodostavat 96 prosenttia kaikkien planeetan nisäkkäiden massasta. Lisäksi 70 prosenttia kaikista elävistä linnuista on siipikarjaa – enimmäkseen kanoja, joita syömme. …..

Näin raflaavasti alkaa Martin Wolfin FT:n pääekonomistin kolumni, jossa hän kuvaa ihmiskuntaa maapallon käenpojaksi

Kaikki tämä on pieni osa kokonaisvaikutuksistamme planeetan biosfääriin, kaikkien sen ekosysteemien summa. Ihmiskunnasta on tullut käki planeetan pesässä. Dramaattinen menestys rikkauden ja lukumäärän kasvattamisessa on luonut uuden aikakauden, jota joskus kutsutaan ” antroposeeniksi ”.

Wikipedia selitys  termille Antroposeeni on vakiintumaton, joidenkin tieteilijöiden ehdottama meneillään oleva geologinen epookki. Yleisluontoisen määritelmän mukaan antroposeeni on holoseenin jälkeinen epookki ja se alkoi teollistumisen myötä 1800- tai 1900-luvulla. Antroposeenin aikana niin sanottu kuudes joukkosukupuutto on kiihtynyt voimakkaasti.[1] 

Tämä tarra voi olla liioittelua. Mutta se, että toimintamme muuttaa elämää maan päällä, ei ole liioittelua. Kysymys on siis seuraava: jos haluamme kääntää nämä uhat, mitä meidän on tehtävä ja mistä luovuttava?

 

Martin Wolf lopettaa kovan kolumninsa selkeään sanomaan.

Onko mahdollista sopia ja toteuttaa niin radikaali kurssikorjaus, on lievästi sanottuna kyseenalainen. Toistaiseksi emme ole osoittaneet kykyä ratkaista tätä kollektiivisen toiminnan valtavaa haastetta. Mutta tarve on ilmeinen. Emme saa jatkaa käyttäytymistä kuten olemme olleet. Monien meidän on muutettava käyttäytymistämme, ja rikkaimpien joukossa on muututtava eniten.

Moni tätä blogipalstaa lukenut on varmaan huomannut, että mielelläni referoin Martin Wolfin (martin.wolf@ft.com)  artikkeleita. Syy on yksinkertainen: Hänellä on sanottavaa ja rohkeutta sanoa! Hän liittää esityksiinsä paljon graaffisia kuvioita, jotka kertovat paljon. Otan tähän esimerkiksi IEA:n diagrammin.

Tämä kuvaa sitä mitä pidetään mahdollisena; teknologian muutos ei ole ylivoimainen tehtävä insinööreille eikä muillekaan, koska sähkö on niin tuttu juttu, sitähän tulee pistorasiasta ja dynamon voi aina asentaa auton pyörään!

Sen sijaan ravintoasia suurilla ihmismäärille on sitten jo hankalampi muutos puhumattakaan siitä, että me hyvinvoivat joutuisimme osoittamaan solidaarisuutta muita kohtaan ja/ tai joutuisimme luopumaan jostaan totutusta mukavasta.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa