Helsingin pörssin tuloskausi pääsee tällä viikolla kunnolla vauhtiin. Toisen vuosineljänneksen tuloksestaan kertovat muun muassa Finnair, Elisa ja Kemira.
Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan tulosten odotetaan kasvavan lähes ennätysvauhtia.
”Liiketuloksen mediaanikasvun ennustetaan olevan 27,3 prosenttia ja yhteenlasketun liiketuloksen odotetaan kasvavan 55,2 prosenttia. Ani harvoin historiassa tulosten on odotettu kasvavan yli neljänneksellä vuodentakaisesta”, Rajala sanoo.
Ei ole todellista, kirkuvat ihmiset telkkarissa nähdessään oman mökkinsä muutoksen Huvilassa ja Huussissa. Ja niin varmaan voisi tehdä Ari Rajalan artikkelin avatessa. Kaikki ennätykset lyödään ja sijoittajamestareita on joka toisessa sumalaistaloudessa. Yritykset voivat hyvin , metsänomistajat tienaavat ja niitäkin on Suomessa 600 000 eli suomalisten varallisuusarvot ja niiden tuotot ovat nousseet. Mutta hallitus ei osaa mitään!
Muutosta tarvitaan, mutta mihin suuntaan
EU talaouskasvun vertailussa emme pärjää: Kasvu odotukset ovat alhaisemmat kuin muissa maissa; puolet siitä selittyy, että emme vajonneet koronan aika yhtä syvälle kuin monessa muussa, mutta kohtuullisesti koronasta selviytyneiden joukossa emme kuitenkaan ole kärjessä.
kuitenkin pörssi-indeksimme ja puun hinnat ovat kaikkien aikojen korkeimmilla tasoilla. .kauppalehden pääkirjoituksessa viitataan arvioihin:
Suomessa kasvun jarruina ovat muun muassa pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste, heikko työn tuottavuuskehitys, väestön ikääntyminen, työmarkkinoiden rakenteet sekä tutkimus- ja kehitysinvestointien vähyys. Haasteet korostuvat, kun elpymispyrähdys on ohitse.
Onko kukaan koska tullut ajatelleeksi, että alhainen työllisyysaste ja heikko tuottavuus johtuvat huonoista palkoista ja että tutkimus- ja tuotekehityksen panostusten alhaisuus johtuu omistajien väärästä sijoittamisesta.
Jos olisi, niin olisiko tullut mieleen , että verotuksen kautta olis pakotettava osuus hyvistä tuloksista näihin tärkeisiin tarkoituksiin. Ehkäpä olisi julkisen talouden kautta ohjattava kehitystä, mikä tarkoittaisi korkeampaa pääoman verottamista.
Kunnon palkankorotukset ja verotuksen painopisteen siirtäminen työtuloista pääoman ja varallisuuden suuntaan lisäisi kulutusta ja kysyntää ja julkisen puolen rahoituksen lisäämine innovatiivisuuden nostamiseksi olisivat keinoja nousuun.
Mutta tällaista innovatiivisuutta eivät pihit omistajatahot ymmärrä.
