Vanhaan aikaan syksyn odotetuimpia kirjoja oli keltakantinen valtion budjetti. Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi teki kirjasta sinivalkoisen: valkoisella pohjalla sinistä tekstiä. Niin toimittajat kun valtion ja kuntien tehtävissä toimineet metsästivät kirjaa kiihkolla. Nyt tilanne on toinen. Kuin ohimennen saa kuulla, että valtioneuvosto päättää ensi vuoden tuloista ja menoista 7.-8.syyskuuta .
Budjettia on valmisteltu tammikuusta alkaen. Valtiovarainministeriön (VM) ehdotuksen loppusumma on runsaat 63 miljardia euroa. Se on 6,7 miljardia alijäämäinen ja velka nousee ensi vuonna 146 miljardiin. Velanotto pienenee kuitenkin liki 8 miljardia tästä vuodesta.
Kevään kehysriihen väännön ja kompastelujen jälkeen tästä riihestä on ennakoitu riitaista. Tuskinpa vaan. Monipuoluehallituksessa esiintyy aika ajoin irtiottoja ja purettavia paineita. Osa niistä johtuu muusta kuin käsiteltävistä asioista. Nyt ei näyttäisi olevan tällaiseen tarvetta. Niin vahvasti ovat työllisyys- ja talousnäkymät viime kuukausina parantuneet.
Reilu vuosi sitten näkymät olivat muuta. Pelättiin konkurssien aaltoa, suurta työttömyyttä ja BKT:n romahdusta. Toisin on käynyt. Yritysten tulostahti on pitkin kevättä ollut tyrmäävä. Pörssi elää kuin hurmiossa. Ei tällaista olisi voinut haaveilla. Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto toteaa ,että Suomen talouden näkymät ovat nyt poikkeuksellisen vahvat. Kiitos siitä kuuluu Murron mukaan harjoitetulle talouspolitiikalle, jonka ansiosta talous on elpynyt koronakuopasta ” yllättävän nopeasti” (Kauppalehti 20.8.2021).
Vanhoja haasteita ei hallitus kuitenkaan pääse pakoon. Talouskasvun ennakoidaan jatkuvan ripeänä tämän ja ensi vuoden. Mutta mitä sitten. Työikäinen väestö vähenee, kansalaiset vanhenevat ja hoidon tarve kasvaa. Yritysten innostus investointeihin on pysynyt laimeana. Hallituksen paineita vähentää työllisyyden paraneminen koronaa edeltäneelle tasolle. Kirves- ja putkimiehen löytäminen alkaa olla lottovoitto. Etujärjestöjen vaatima yritysten tukeminen ja koronan aiheuttama kansalaisten palveluvaje vaativat vielä rahoitusta, jossa ei ole enää kyse elvytyksestä .Myöskään vaatimukset veronalennuksista eivät ole uskottavia. Nousukautena pitäisi pikemminkin kiristää verotusta ja laajentaa veropohjaa. Aikanaan velat on kuitenkin maksettava.
Kyllä riihessä sovitettavaakin löytyy. Hoitotakuihin vaaditaan tiukennuksia. Ilmastonmuutos ja sen toimenpiteet vaativat päätöksiä. Lapsille ja pitkäaikaissairaille on syntynyt koronan aikana hyvinvointivaje. Sitä on jotenkin paikattava. Tiede, kulttuuri ja liikunta vaativat kompensaatiota veikkauksen tuloutuksesta. Pääministerin oman puolueen kesäkokous ilmoitti selväsanaisesti, että poliisin määrärahan 35 miljoonan vähennystä eivät sosialidemokraatit hyväksy.
Budjettiriihi kulkee hallitusohjelman puitteissa. Lopulta on kyse siitä, painotetaanko taloutta, sosiaalisuutta vai ekologiaa. Näyttää silta että yhteiskunnan kestävyys on voittamassa. Työttömyysturvaa ja valtion menoja ei tällä kierroksella leikata .Budjettikirjan kannet voivat olla sinivalkoiset, mutta sisältö punertaa.
RAUNO SAARI