Ajankohtaisinta:
COP (Conference of the Parties) 26 on vuoden 2021 YK:n ilmastonmuutoskonferenssi
FT johtava talouskommentaattori Martin Wolf kysyy Mitä lupauksia Glasgow’ssa COP26:ssa tapaavien osapuolten on tehtävä, jos halutaan hyvät mahdollisuudet pitää lämpötilan nousu esiteollisen tason yläpuolella alle 1,5 °C:ssa, kuten hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli suosittelee?
Ja vastaa
Kuten viime viikolla väitin, vastaus on, että niiden on oltava paljon kunnianhimoisempia: ennen kaikkea niiden on leikattava päästöjä paljon nopeammin.
Ei riitä, että annat Pyhän Augustinuksen rukouksen ”Herra, anna minulle siveyttä ja pidättyväisyyttä, mutta ei vielä!”
”Nettonollan” lupaukset kolmenkymmenen vuoden kuluttua ovat liian helppoja. Päästöjä on sen sijaan leikattava lähes 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
Olin eilen Liedon Säästöpankin hyvin järjestetyssä Talousseminaarissa, jossa ilmastomuutoksen eksperttinä luennoi Suomen yksi harvoista miljardööreistä Mika Anttonen.
Hän on hyvä esiintyjä muistuttaa Wahlroosin Nallea: osaava, rento ja itsevarma.
Itse asia tosin jäi vähän epäselväksi. Jotenkin mieleen tuli Augustinuksen rukous: Ilmasto on pelastettava, mutta ei vielä.
Hyvää tarkoittavat liikemiehet ja päättäjät ovat samassa kadotuksessa, jonka ydin on:
Ei vielä, ei nyt,
– Morgen, Morgen nur niht heute !!
Luulen tietäväni, että politiikassa ei kannata olla aikaansa edellä, jos tavoittelee vaalimenestystä.
Luultavasti suurin osa päättäjistä tietää, että ellei nyt toimita, teemme suuren ´karhun palveluksen lapsille, lastenlapsille ja ihmiskunnalle.
Ja nyt tulemme siihen suureen kysymykseen kumpi suurempi synti ottaa velkaa ja tehdä oikeita päätöksiä vai olla ottamatta velkaa ja jättää oikeat päätökset tekemättä. Tuleville polville oikein käytetty velkaraha on suurempaa viisautta, kuin toimenpiteistä pidättäytyminen.
Usko mahdollisuuksiin antaa Martin Sanbun (MS) haastattelema kestävän kehityksen taloustieteilijä Jefferey Sachs (JS) https://www.ft.com/content/ab219fef-eece-463e-9b3c-6e4813d5effe
MS: Haluaisin kuulla näkemyksesi nettonollan taloudellisesta realismista. Kuinka saavutettavissa oleva se on, tai pikemminkin kuinka yhteensopiva jatkuvan kasvun kanssa?
JS: Ensinnäkin meillä on valtavat mahdollisuudet uusiutuvan energian käyttöön. Toiseksi tuon uusiutuvan energian kustannukset ovat periaatteessa jo samantasoiset fossiilisten polttoaineiden kanssa tai paremmat. En näe kustannusesteitä tai taloudellisia esteitä saavuttaa netto nolla vuoteen 2050 mennessä – ei takaiskuja taloudellisia esteitä, ei syviä teknisiä esteitä, joita ei voida korjata.
Joten tässä mielessä uskon, että kasvun väheneminen [liike] on eräänlainen häiriötekijä tai vetoomus maan puolesta, mutta se ei perustu tiukkaan, määrälliseen arviointiin. Meidän on vähennettävä hiili-energiaa, ja tarvitsemme samanaikaisesti enemmän energiaa, mutta molempien käyttö ei ole ristiriidassa.
MS: Ja se tarkoittaa, että voimme jatkaa kasvua.
JS: Kyllä.
Minusta tärkeintä, mitä haluan korostaa, on se, että BKT:n kasvu asukasta kohden mitattuna ei ole erityisen hyvä tavoite ihmiskunnalle.
Joten jos puhumme aineellisen hyvinvoinnin parannuksista tarkemmin, voimme varmasti saavuttaa sen. Jos puhumme köyhyyden ja puutteen lopettamisesta köyhissä maissa tai rikkaiden maiden köyhien ihmisten tarpeisiin vastaamisesta, voimme varmasti tehdä sen. Tämä ei ole termodynaaminen niukkuuden raja äärellisellä planeetalla, kuten joskus löyhässä puheessa sanotaan.
MS: Mutta lyhyellä aikavälillä se merkitsee valtavaa julkisten investointien lisäämistä, ja silti teillä on keskustelua Yhdysvalloissa, suuressa osassa Eurooppaa, jossa saat tämän vahvan paineen sekä finanssi- että rahapolitiikan normalisoimiseksi inflaatio pelon vuoksi.
JS: Luulen,
että näemme hallituksen siirtyvän vasemmalle perinteisellä spektrillä. Meillä se tapahtui äskettäin Norjan ja Saksan vaaleissa.
Covid on muistuttanut ihmisiä, että tarvitsemme vahvan ja tehokkaan hallituksen. Tarvitsemme julkisia palveluita. Tarvitsemme julkisia investointeja.
Sanoisin, että Euroopan komissio toteuttaa sosiaalidemokraattista ohjelmaa, ei nimellisesti. . . vaan hengessä. Tämä on mielestäni Euroopan vihreä sopimus.
