Painotusta pitää siirtää ongelmien ja sairauksien hoitamisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä ongelmien ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Oikea-aikainen kuntoutus voi estää monen ongelman pahenemisen.
Hoidon saatavuuden, ikääntyneiden hoivan, lasten turvallisen kasvun ja vammaispalvelujen turvaaminen ja kehittäminen julkisella rahoituksella – verovaroin – on haastava tehtävä, kun tekniset mahdollisuudet hoitaa ihmisten sairauksia koko ajan lisääntyvät ja väestö samalla vanhenee. Jaettavaa ei ole rajattomasti.
Panostus sosiaali- ja terveyspalveluihin pitää käyttää niin, että saamme parhaan mahdollisen hyödyn, joka jakautuu sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Vaikuttavuus täytyy pitää kaiken päätöksenteon perusteena. Hyvinvointialue tarjoaa kuntaa suurempana toimijana mahdollisuuden järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut tehokkaasti ja laadukkaasti.
Itse palvelut uudistuvat kuitenkin työpaikoilla. Paras viisaus oman työn parantamisesta on yleensä työntekijällä itsellään. Johdon tehtävänä on taata työn tekijöille olosuhteet, joissa työt voi tehdä hyvin.
Erityistarpeetkin tunnistettava
Painotusta pitää siirtää ongelmien ja sairauksien hoitamisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ongelmien ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Oikea-aikainen kuntoutus voi estää monen ongelman pahenemista.
Voimme viedä monet palvelut kotiin. Neuvolan ja ikäihmisten palveluiden pitää olla lähellä. Hyvinvointialue voi tarjota tavallisimpia erikoislääkäripalveluja hajautetusti, tavallisilla terveysasemilla.
Vaativat erikoistoimenpiteet kannattaa keskittää riittävän suuriin yksiköihin, joissa on tarvittavat laitteet ja erikoistunut henkilöstö. Palveluja kannattaa myös järjestää etäyhteyksillä. Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käyty puhelin- tai videokeskustelu nopeuttaa oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja vähentää käyntejä.
Varsinais-Suomen ruotsinkielisen väestön tulee saada laadukasta palvelua omalla äidinkielellään. Peruspalvelut voi keskittää ruotsinkielisiin yksiköihin. Erikoispalvelujen järjestämisessä pitää huomioida henkilöstön kielitaitovaatimukset sekä ohjeiden ja muiden materiaalien tasapuolinen tarjonta molemmilla kotimaisilla kielillä. Maahanmuuttajaväestön erityiset sosiaali- ja terveyspalvelutarpeet tulee ottaa huomioon riittävien resurssien varaamisella. Ei riitä, että tarjotaan tulkkausta ja omakielisiä tiedotteita; erityistarpeet tulee tunnistaa ja niihin tulee vastata mm. tutkimuksen ja koulutuksen keinoin.
Toimintatapoja täytyy muuttaa.
Turun yliopistollinen sairaala Tyks tuottaa korkeatasoista erikoissairaanhoitoa. Yliopistoyhteys luo alustan kansainvälisen tason lääketieteelliselle tutkimustoiminnalle sekä lääkäri-, erikoislääkäri- ja tutkijakoulutukselle. Tyksin kehittämistä huippusairaalana kannattaa jatkaa. Hyvinvointialue poistaa vastakkainasettelun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. On kaikkien etu, että ennaltaehkäisy ja hoitopolut toimivat ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö on saumatonta.
Seitsemän päivän hoitotakuu on kova tavoite, mutta siihen on mahdollista päästä. Ei riitä, että perusterveydenhuoltoon ohjataan vähän lisää rahaa. Toimintatapoja täytyy muuttaa. Etäpalveluilla, tietojärjestelmillä ja työn uudenlaisella organisoinnilla voimme nopeuttaa hoitoon pääsyä. Hammashuollon jonoja voimme lyhentää vain lisäpanostuksilla.
Ennaltaehkäisy ja suunnitelmallisuus
Lasten kasvun ja kehityksen turvaaminen on parasta ennaltaehkäisyä – voimme torjua syrjäytymistä tutkimuksen, koulutuksen ja oikein kohdennettujen tukitoimien avulla. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tarpeisiin kannattaa erityisesti panostaa.
Tarvitsemme kattavan mielenterveysstrategian. Sen pohjalta voimme suunnitella ja tuottaa palveluita ennaltaehkäisystä ja matalan kynnyksen peruspalveluista aina vaativimpiin erityishoitoihin. Akuutissa kriisissä apua pitää saada heti. Oikea-aikainen pääsy laadukkaiden palveluiden piiriin vähentää mielenterveyden ongelmista johtuvaa syrjäytymistä ja toimii myös itsemurhien ehkäisynä.
Esteettömät ja saavutettavat palvelut täytyy taata myös heille, joiden fyysinen tai henkinen vajavaisuus tai vammaisuus tai ikään liittyvä raihnaisuus rajoittaa toimintakykyä. Voimme parantaa vammaisten ja ikäihmisten palveluita mm. viemällä palvelut kotiin, tarjoamalla joustavia ja laadukkaita kuljetus- ja etäpalveluja ja avustajien avulla. Omaishoitajat tarvitsevat lisää tukea.
Myös järjestöjen toimintaedellytykset pitää turvata. Järjestöjen tuottamat palvelut täydentävät ja tukevat hyvinvointialueen toimintaa. Järjestöt myös välittävät tärkeitä viestejä palvelujen käyttäjiltä ja kokemusasiantuntijoilta.
Henkilöstön kannustamiseen
Hyvä henkilöstöpolitiikka on avainasemassa palveluiden turvaamisessa ja kehittämisessä. Osaava ja motivoitunut henkilöstö takaa palveluiden laadun ja niiden joustavan ja oikea-aikaisen saatavuuden. Tieteeseen perustuva koulutus tarjoaa hyvät lähtökohdat toiminnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa, mutta koko uran kattavaan täydennyskoulutukseen pitää panostaa lisää.
Ammattilaisille täytyy antaa mahdollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan; työ ei saa olla pelkkää palveluiden tuottamista. Koko henkilöstö tarvitsee toimivaa työnohjausta ja mahdollisuuden kannustavaan urakehitykseen.
