Alla oleva kirjoitus oli taustana, kun puhuin valtuustossa 6.6.2022
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Heikki Karlsson, kok kirjoittaa lautakunnan kertomuksen esipuheessa:
Tarkastuslautakunnan tehtävää vaikeutti asetettujen tavoitteiden mittarien epämääräisyys ja puutteellisuus. Tyypillistä niille on ollut käyttää mittarina tietyn tehtävän toteutumista eikä sitä mihin toteutuksella on pyritty.
Seuraavalla suunnittelukaudella ja uuden strategiatyön jatkoksi on syytä paneutua. Valtuuston asettamien tavoitteiden ja mittareiden laatuun. Näin varmistetaan valtuuston tahdon toteutuminen sekä laadukas seuranta ja samalla selkeä suunta virkamiesjohdolle ohjata toimintaa itsenäisesti.
Asiallinen ja viisas ohje tulevalle toiminnalle. Ja tietenkin oleelliseen pitää keksittyä.
Tulevan ohjeen mukaan olisi kuitenkin voinut toimia jo nyt esimerkiksi strategian kärkihankkeiden arvioinnissa. Tarkastuskertomuksessa mainitaan vain:
”Useita hyviä kärkihankkeiden toimenpiteitä on viety eteenpäin, vaikka tavoitelluissa aikatauluissa ei ihan ole pysytty.”
Arvioin kahta tärkeää kärkihanketta kertoakseni, miten niiden osalta olisi ollut perusteluta lausua täsmällisemmin -kriittisemminkin
Palvelutalo
Toimenpide on selkeä ja tarkoituskin selvä: Ikäihmisten palvelujen turvaaminen:
Lyhyesti ja yksinkertaisesti on pakko todeta, että mittarin mukaisesti ei ole toimittu: Palveluasumisen rakentamishankeen aloittamisesta EI OLE TEHTY PÄÄTÖSTÄ 30.6.2021 mennessä, eikä uuttaa palvelusopimusta ole tehty 30.6.2021 mennessä.
Asiaa voidaan yksityiskohtaisemmin käsitellä kokouksen esityslistan myöhäisemmässä kohdassa. Tässä yhteydessä totean vaan, että valtuuston tahtoa ei ole noudatettu ja että menettely on huonoa hallintoa ja valtuuston ohittamista sitä koskevassa päätöksessä.
Toinen fundamentaalinen kärkihanke on yhteydet -E18
Henkilökohtaisesti olen ryhmämme tukemana pitänyt tätä Naantalin tärkeimpänä edunvalvontana.
Arviona voi todeta, että mittarin mukaisesti tiesuunnitelma ei valmistu vuonna 2022 eikä rakentamisedellytyksiä ole vuosina 2023-2027.
Viimeisten viranomaisten rahoitusesitysten mukaan hanke on pudotettu pois jopa ennen vuotta 2030 rahoitettavien kohteiden joukosta. Uhkana hankkeesta tulee horisonttihanke.
Arvio on siis, että tässä edunvalvonnassa, vaikka me sosialidemokraatit olemme pitäneet aikoinaan tavoitetasoa liian vaatimattomana, ei ole onnistuttu edes enemmistön päättämän löysemmän tavoitteen saavuttamiseksi. Ei hyvältä näytä.
Muistutan, että teimme aloitteen tämän edunvalvonnan tehostamiseksi tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessa:
Naantali laatii pikaisesti oman edunvalvontasuunnitelman, jossa seikkaperäisesti ja asiallisesti perustellaan Naantali Raisio välin kiireellisyyttä liikennetaloudellisin laskelmiin vedoten ja liikenneturvallisuuden merkitystä korostaen. Tämän suunnitelman laatiminen edellyttää, että hankitaan suunnitelman laatimista avustamaan liikenneasioita tunteva ulkopuolinen taho.
Tätä aloitetta ei sen kiireellisyydestä ja suuresta tarpeesta huolimatta ole ehditty käsitellä.
Vetoan hyvät luottamushenkilöpäättäjät, ottakaan tämä edunvalvonta vakavasti ja olkaa aloitteellisia ja arvon virkamiehet hoitakaa hommanne.
Ja jos ette siihen pysty, niin hankkikaa apua!
Kuparivuoren Ukko-Pekan pullonkaulat ovat tulossa
Kiinnitän tähän myös siksi huomiota, että meidän liikenneongelmamme eivät lopu tähän, vaan ne jatkuvat ja tulevat olemaan vakava este Naantalin saaristo-osien kehittymiselle lähitulevaisuudessa. Tulemme saamaan ongelmasta tänä kesänä esimaksua.
Ja näitä asia ei tunnin juna eikä lähijunat tule korjaamaan.
Korkosuojaus ?!
Esiin nostamiani asiat ovat tärkeitä paljon tärkeämpiä kuin lempiaiheeni onneton nk. korkosuojaus, josta on kirjoitettu taas selityksiä, jotka ovat epävarmalla pohjalla. On esitetty, että tässä on kysymys kaatuneesta maidosta, eli että vahinkoa ei voi enää korjata. Vertaus on osuva.
Oma tarkoitukseni, jonka olen moneen kertaan kertonut, on ollut muistuttaa päättäjiä siitä, että rahoituksessa ei piitäsi spekuloida ja että tehdystä tyhmyydestä otettaisiin oppia.
Toivon, että ne valtuutetut, jotka olivat kuulemassa Eero Laesterän esitystä ymmärtävät tämän asian.
Artikkelikuvan korkokäyrä sen selittää: Vuonna 2010 tehdyt korkosopimukset alensivat viitenä ensimmäisenä vuonna Naantalin maksamia korkoja ja sen jälkeen ne ovat nostaneet.
Eli lyhyen ajan edun tavoittelusta maksetaan nyt kalliisti. Peli investointipankkia vastaa ani harvoin tuottaa voittoa. Toivon, että tämä oppi on mennyt Naantalissa perille – lopultakin.
