Kyllä kokenut toimittaja näkee sumeuden läpi. Hän ei ole sopuli, vaan itsenäinen. Näin luonnehtisin Unto Hämäläisen selkeää kantaa: Nykyinen hallituspohja on vahvoilla!
Mieleeni palasi , että edellistä puolueiden kannatusgallupista kirjoittamaani juttua kommentoi Jacke Söderman muistutummalla, että hallituspuolueilla on gallupissa vankka enemmistö.
Persujen jytkystä intoilevat toimittajat ovat sulkeneet innoissa silmänsä tältä tosiasialta.
Markku Jokisipilä sanoi, ettei vielä tiedetä lopullista järjestystäkään. Mitä hän toivoo sitä voi vaan aravailla.
Hallituspohja on vaalien tuloksesta riippuvainen – tietenkin ja tämä poterovertaus ärsyttävä.
Kirjoitin kavereille kun referoivat menneistä neuvostoajoista kertovista kirjoista,
Juutalaisten ja muiden sotien ja vainojen uhrien vihaan täyttämät demonisoinnit jotenkin ymmärtää, mutta pidän niitäkin kuitenkin uskonnolliseen ja tai muuhun ideologiseen kiihotukseen kuuluvina pelottavina ilmiöinä.
Sellaisten esittäjät ja heidän edustamat aatteet ja puolueet ovat vastenmielisiä ja ymmärrän hyvin, että yhteistyön tekeminen heidän kanssa on hankalaa, kiusallista ja monille mahdotonta. Tällä linjalla olivat aikoinaan Suomessa porvarit ja sosialidemokraatti kommunistien suhteen ja tällä linjalla oli Orpon johtama Kokoomus ja sitä tukenut tp Niinistö viime vaalikaudella.
Kysymys on arvoista. Eilen A-Talkissa pidettiin persujen kanssa hallitukseen menemisestä kieltäytyviä poteroihin kaivautuneina. Termi luo väärän kuvan – paikalleen juuttumisesta. tai jopa yhteistyökyvyttömyydestä. Poliittista kamppailua käydään arvojen puolesta ja siksi on oikein, että persuja haastetaan heidän linjauksiensa vuoksi. Yhteistyön edellytykset riippuvat siis myös perusarvoista eikä vain siitä, mistä hallitusneuvotteluissa sovitaan.
