Kauppalehdessä viime viikolla oli artikkeli nuorten toiveista työelämästään. Siinä oli eri näkökulmia valotettu haastatteluin aihetta -ihan mielenkiintoista:
1 Inhimillisyyttä johtamiseen
Nyt nousussa: Nuorten empaattinen kohtelu työpaikoilla.
Syy: Kyykyttäminen ei kuulu 2020-luvun työelämään.2 Kyberrikoksiin varautuminen
Uudet keinot. Nykyisin esimerkiksi tekstiviestin lähettäjän numeroon ei voi luottaa, koska numero on helppo väärentää.
Nyt nousussa: Loppu uhrien syyllistämiselle.
Syy: Rikoksista pitää voida puhua, jotta vahingot saadaan minimoitua.3 Työpaikalla tehdään hyvää
Uusia ajatuksia. Vapaaehtoistyö voi tarjota tilaisuuden miettiä oman elämänsä päämääriä.
Nyt nousussa: Vapaaehtoistyön tekeminen työnantajan laskuun.
Syy: Suomessakin otetaan mallia jenkkiryrityksistä.4 Keskittymiskyky kunniaan
Pää sekaisin. Jatkuvat keskeytykset opettavat aivot nopeisiin ärsykkeisiin
Nyt nousussa: Aivoille terveellisempi työskentely.
Syy: Vähentää uupumusta, lisää työtehoa, helpottaa ongelmanratkaisua.
Ja viidentenä kohtana LISÄÄ LIKSAA, sitä ihan erikseen referoidaan tässä alla
5 Ostovoima hupenee – lisää liksaa!
Huoli huomisesta. Moni palkansaaja miettii, jatkuuko hintojen nousuralli tänä vuonna.
Nyt nousussa: Omasta palkasta ja reaaliansioista huolehtiminen.
Syy: Kaikki kallistuu, mutta palkka pysyy samana.Suomalaisten kukkarot saivat shokkihoitoa viime vuonna. Hintojen jyrkkä ja laaja kallistuminen ja samanaikainen korkojen nousu iskivät kukkaroihin ja kulutusmahdollisuuksiin yllättäen ja lujaa. Suomalaisten reaaliansiot kääntyivät loppuvuonna laskuun.
Yhä useampi suomalainen palkansaaja miettiikin, mihin palkka riittää – ja sitä, jatkuuko hintojen nousuralli tänä vuonna.
Huolta herättää myös Suomen talouden vaipuminen taantumaan. Etlan ennustepäälliköllä Päivi Puonnilla on kuitenkin hyviä uutisia: ainakin taantuma on jäämässä lieväksi ja lyhyeksi.
Hieman helpottaa. Hintojen nousuralli tuntuu kukkarossa. Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti arvioi hintojen nousun hieman rauhoittuvan keväällä.
”Kyse on lievästä talouden laskusuhdanteesta, joka näyttäisi jo alkaneen”, Puonti sanoo.
Helpotusta Puonti ennustaa myös suomalaisten kukkaroihin. Ostovoiman lasku alkaa kansantalouden tasolla helpottaa, koska inflaatiolaukan ennustetaan rauhoittuvan vähitellen. Etla ennustaa inflaation eli kuluttajahintojen nousun hidastuvan vuonna 2023 noin neljään prosenttiin.
Jonkunlaista helpotusta monille palkansaajille tuo myös palkankorotukset. Monilla aloilla niiden voi odottaa nousevan viime vuodesta korkean inflaation seurauksena. Mutta korotukset koskevat vain joitain aloja. Monilla aloilla saadaan tyytyä hintojen nousutahtia selvästi vähäisempiin korotuksiin.
Paras tapa oman palkkatason kohentamiseen on vanha tuttu: työpaikan vaihtaminen. Silloin avautuu sauma neuvotella itselleen parempaa liksaa. Pysyminen vanhassa työssä ja samassa tehtävässä merkitsee lähes linjassa sitä, että jää sopimuskorotusten varaan.
Todellakin, palkankorotuksen saa paikka vaihtamalla.
Ja nyt sitten kysytään ay-liikkeeltä: Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä.
Asiantuntijat tietenkin vähän viran puolesta toppuuttelevat, mutta HS:n artikkeli josta tämän artikkelinkuva on kaapattu kertoo: Kunnon korotukset olisivat oikein ja mahdollisia kun erityisesti katsoo yritysten tuloskäyrää ja kun samalla huomaamme, että olemme kilpailuasetelmissa kohtalaisen vahvoilla. Se, että Suomessa olisi tyydyttävä 3 prosentin siis alle Ruotsin tason, jossa työelämän suhteet on paremmat puhumattakaan Keksi- Euroopan maista joissa korotustasot ovat tuplasti korkeammat.
Nyt ei pidä ay-liikkeen luovuttaa, Kertakorvaus olisi sopiva tapa nyt
Sillä se aika jolloin järkeviä palkankorotuksia vastustettiin työntekijäpuolella kommunistien toimesta aina tuplaamalla. Se on menneisyyttä. Nyt on aika korottaa palkansaajan osuutta kakusta. Ehkäpä se sitten pistää vauhtia myös tuottavuuden kohottamisinvestointeihin – niistä johtuen me ollaan Ruotsista jäljessä.
