Elämäntapanaantalilainen poikkean Merisaliin – kirkon alapuolelle.
Merisalissa kaikki kaupungin nykyhallinnon mukaan on väärin. Ehkä sekin, että siellä viihtyvät niin erilaiset kävijät.
No pahan ilman lintuja ei tarvita ja voi olla niinkin, että tilalle tulee jotain hyvää.
Pelkään kuitenkin, että Merisalin eri asiakasryhmien limittäinen ja lomittainen kierrätys ei jatkossa onnistu ja kynnys nousee.
Kaiken kukkaraksi voi käydä niinkin, että Merisalistakin tulee kaupungille kustannuksia nielevä eikä tuloja tuova kuten nyt on asian tila.
Muistelemme sitten niin kauan kuin jaksamme Routamaan Hessun aikaansaannoksia ja odotamme pääsiäisen ajan ja kevään ihmettä projektista.
Tarkoitan sitä, että Naantalin päättäjät tulisivat valaistuksi ja ymmärtäisivät säilyttää Merisalin oleellisimman luonteen – luontevan helppouden tulla ja mennä.
Tällaiset asiat ovat kaupunkikulttuurissa ihmisläheisyydessään ensiarvoisia. Kiinteistön omistajan ei pitäisi työntää nenäänsä tarjouskilpailun kriteereissä liian pitkälle itse ravintolapalveluiden konseptiin ja spesialiteetteihin.
Kyllä llikenne Merisaliinkiin vilkastuu, kun saadan Naantali kaupungin ylimmän johdon, kaupunginjohtaja mukaan lukien, suunnittelema ja ajama aikuisten elämystalo Maarian rinteeseen. Itse en enää onneksi asu suksumme vanhalla tilalle Väinöläntiellä, mutta surku tulee niitä jotka siellä päin joutuvat asumaan tämä tulevaisuuden aikuisten elämysten haun melskeessä.