Ylen mittauksessa SDP ja Kokoous ovat tasoissa kuten asianlaita oli jo edellisessä HS:n vastaavassa; tämä ei siis mitään uutta.
Pääosin hienosti mennen puoluekokouksen valinnat aikaan saivat odotetun ryöpytyksen tovereiden menneistä ”synneistä”. Hyvät ja huonot uutiset eivät ehtineet tähän galluppiin, enkä usko että ne juurikaan heiluttelevat lukemia.
Hesarissa arvioitiin:
Äänestäjäkunnan toisen päädyn on ennakoitu alkavan vuotaa, kun hallitus ryhtyy syksyllä toteuttamaan ohjelmaansa. Luvassa on miljardiluokan leikkauksia, etuuksien karsimista ja työtaisteluita.
Toisaalta tutkimukset osoittavat, että perussuomalaisten äänestäjäkunnassa on vahvaa tukea kovillekin taloustoimille, myös perinteisten duunariäänestäjien keskuudessa.
Tämän osoittaa jo sekin, etteivät puolueen kannattajat nostaneet kytkintä siinä vaiheessa, kun hallitusohjelma julkaistiin.
Ääni kellossa voi kuitenkin muuttua, jos ja kun hallituksen politiikka alkaa näkyä omassa arjessa ja kukkarossa. Hallitus ei ole vielä päässyt suunnitelmissa edes vauhtiin.
Tärkeää analyysiä, joka SDP:n nykyjohdon kannatta lukea tarkkaan.
Itse päättelisin, että duunariporukoissa on solidaarisuuden ja joukkoon kuulumisen tilalle noussut oma napa ja yksilöllisyys. Oman onnensa seppiä on enemmän kuin – tovereissapa meillä on voimaa – ajattelevia.
Toinen juttu, joka kannatta pitää mielessä nyt kun on puheenjohtajana ja puoluesihteerin persoonien kautta tehty puolue äijä- tyypeille helpommaksi, niin täytyy huolehtia, että koulutettuja naisia ja heidän arvojaan ei pilkata ei edes leikin päällä. Myös kannatta muistaa, että ay- liikkeen voimakin on siirtymässä naisvaltaiseen suuntaan.
Missään tapauksessa ei saa puolueesta tehdä synonyymiä Hakaniemen pampuille.
