Pilapiirtäjällä on kova päivittäinen työ on löytää ajankohtainen aihe, kuvallinen idea ja toteuttaa se iskevästi.
HS:n Jaarla on monesti vaikeaselkoinen; hänen karrikatyyrit vaativat liikaa lukijalta. Nyt kolahti.
Kolmikanta ei hävinnyt – se on vaan muuttanut muotoaan. Kaksi yhtä vastaan. Ja vaikka olemattomissa neuvotteluissa ei työnantajia suoraan näy, ei kyseessä ole Adam Smithin Näkymätön käsi, jonka johdatuksesta ” omaa etuaan tavoittelevat ihmiset edistävät yhteistä etua. . Vaan kyse on pahemmasta näkymättömästä taloudellisesta sidoksesta, jossa hallitus syyttäen korporatistisia ammattiliittoja demokratian vastaisesti vaikuttamisesta, ajaa yhden korporaation eli työnantajien etua valtiovallan toimenpanijan voimalla eduskuntaa alistaen.
Tämä on todellista kaksinaamaisuutta sanan monessa merkityksessä.
