Kaikki hyvin Naantalissa.
Lippu nostettiin ja valtuuston puheenjohtaja Vilhelm Junnila itse oli puhumassa.
Puheessa olivat melkein kaikki osat, no ehkä Suomen lipusta muutama sana olisi ollut paikallaan.
Tuoksut olivat perinteistä koivun vihtaa paikallisesti ja valtakunnallisesti teiden päällystyksen pien tuoksua. Siinä haiskahti pieniviittaus päivän politiikkaan.
Muumien vaarallinen juhannus sai puheessa päärooliin.
Hyvää rauhan, luonnon ja inhimillisyyden ideologiaa edustavat paikalliset kuuluisat kesäasukkaamme oli hieno valinta; kirjailija, taiteilija Tove Jansson oli suomalaiseen vähemmistöön kuuluva rohkea ajattelija. Niinpä mieleen ihan väkisin tuli, että Vilhelm viestinnän hallitsijana käytti tilaisuutta hyväkseen ja lähetti terveiset kriittisille ruotsinkielisille hallituskumppaneille ja niille naantalilaisille jotka ovat häntä epäilleet vääristyneistä sympatioista esimerkiksi niitä kohtaan joita vastaan Tove Jansson aikoinaan rohkeasti taisteli.
Myöhemmin illalla kaupunki täyttyi – sopivasti – iloisista ihmisistä. Naantalin juhannus on sellainen sopiva hybridi luontoa ja palveluja.