Naantalin valtuusto on vuosittain saman edessä: Edellinen lokakuun kokous perutettiin asioiden puuteen vuoksi.
Nyt marraskuun kokous pursuaa asioita ja vielä suuria sellaisia – niistä melkein jokainen vaatisi oman kokouksen.
No tämä ei ole kummallista; muistan, että eduskunnassa puhuttiin, että rakennettaan joulu- tai juhannusruuhkaa.
Siitä huolimatta nykyinen järjestys on parempi, kun vero ja talous ovat samassa kokouksessa marraskuussa eikä joulun alla eikä esimerkiksi viattomien lasten päivänä, kuten tapana oli silloin kun urani aloitin.
MAL sopimuksen esittelyssä tekninen johtaja Reima Ojala otti esiin ongelmat: Sopimukseen on pistetty sinne kuulumattomia liikenneinvestointeja eikä asumisessa ole valtion kunnollista sitoutumista.
Mikko Rönnholm pelkää, etä ARA rahojen leikkaaminen tuntuu meilläkin, kun nyt useimmat rakenteilla olevat kohteet on rahoitettu ARA:n toimesta.
Liikennepuolella E 18 liikahtaa Raision osalta, mutta näyttää siltä, että E 18 Naantalin pää siirtyy seuraavalla vuosikymmenelle.
Oli hyvä muistella, että neljä vuota siten SD-edustajien toimesta haluttiin kiirehtiä Naantalin päätä niin, että se olisi hoidettu ainakin osittain jo ennen Raision tunnelia. Siitä olisi hyötyä, kun liikennettä siirtyisi pois Raision solmusta.
Hallintosääntöäkin uudistetaan ja ajanmukaistetaan. Sosialidemokraattien mielestä aikanaan väliaikaisena järjestelynä aloitettu osa-aikaien kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ei sovi nykyisiin olosuhteisiin.
Sd ryhmyrin Sirpa Hagsbergin esitys muutoksesta sai äänestyksessä 10 vasemmistoryhmien äänet, muiden ollessa nykyisen mallin kannalla.
Ja sitten alkoi tärkeä talousarvion käsittely ja kokous keskeytettiin kun ensin hallituksen puheenjohtaja puhui lyhyesti ja sai suosiota koululaisilta, jotka hän vapautti kokouksen seuraamisesta.
Kaupungissa siis kaikki vähintäänkin melko hyvin !
Niinhän se on, ja on aina ollut, että poliittiset luottamustoimet toimivat mitä parhaina lisätulon ansaitsemislähteinä, aina kansanedustajista alkaen edeten kunnallispolitiikkaan asti. Ei parempaa ja mukavampaa lisätulon lähdettä vielä ole keksitty. Samalla kun saa muhkeat palkkiot ja korvaukset saa lisäbonuksena tunteen toimivansa jossain tärkeässä ja erittäin vaativassa tehtävässä, mihin vain harvat kykenevät. Jollei muulla tavoin tunne menestyvänsä yhteiskunnan hierarkiassa, eikä taloudellisessa toimeentulossa, niin ehdottamasti pitää hankkiutua politiikan syövereihin, johon ei tarvita paljon muuta kuin erinomainen puhekyky ja kanssaihmisten miellyttämisen taito.
Kunnalliset luottamushenkilöt tekevät työpäivänsä päälle toisen työpäivän, kun paneutuvat meidän muitten elinympäristön ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Kuinka moni meistä jaksaisi perehtyä illat pitkät teknokratisoituvan yhteiskunnan monimutkaisiin virkamiesselvityksiin ja istua pitkissä lautakunta-, valtuusto- ja hallituskokouksissa? Ansaitsisivat moninkertaisen palkkion työstään yhteiseksi hyväksi.