Tutussa jouluevankeliumissa ihmetellään,
hämmästellään. Eivät ne ihmiset heti ymmärtäneet, mitä siinä tapahtui – että
nyt on maailman Vapahtaja syntynyt. Paimenet ihmettelivät; he jopa pelästyivät.
Mitähän ajattelivat ihmiset kaupungissa, kun paimenet ryntäävät paikalle
syntynyttä lasta katsomaan. ”Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään.”
(Luuk. 2:18) Tietäjät tulivat kaukaa ja hämmästyivät: lapsi ei ollut kuninkaan
palatsissa vaan syrjäkylän tallissa. Entä äiti Maria: ”Maria kätki sydämeensä
kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.” (Luuk. 2: 19)
oulu ei ole järjen asia – se ei ole ymmärtämisestä
kiinni.
Joulu on sydämen asia – uskosta siinä on kysymys,
Jumalaan turvautumisesta.
Niin kuin Marialla, joka kätki sydämeensä kaiken.
Jouluna kyse on rauhasta, hiljaisuudesta –
hiljentymisestä.
Tuttu joululaulu alkaa: ”Heinillä härkien kaukalon. .
.”
Yllättäen loppusäkeistössä siirrytään
pitkäänperjantaihin – ja pääsiäiseen.
Siitähän on kysymys, että Jumala rakasti maailmaa niin
paljon. . .
Hyvä Jumala teitä
kaikkia, teidän elämäänne ja kaikki teidän läheisiänne, runsaasti siunatkoon.
Pertti Ruotsalo
Naantalin
rovastikunnan lääninrovasti
